Kampela

Marraskuun kala on kampela (Platichthys flesus). 

Marraskuussa tuntuu ajoittain, että olen jo valunut jonnekin pohjamutiin. Perusmeininki on edelleen toki ok, mutta iltapäivällä väsyttää ja tekisi mieli ottaa torkut, vaikka olen nukkunut tosi hyvin ja periaatteessa riittävästi. Työmatkalla haistan Keskuspuistossa mätänevät lehdet ja illalla on pimeää jo neljän jälkeen. Käytin tänään ekaa kertaa tänä syksynä kirkasvalolamppua töissä.

Näihin tunnelmiin sopii kampela, joka on marraskuun kala. Kampela elelee pohjamudissa, joista se syö pohjaeläimiä ja simpukoita. Silmät ovat kätevästi liukuneet samalle puolelle, mikä sopii hyvin pohjamudissa elelemiseen. En tiedä minne omat silmäni ovat matkalla näin marraskuussa, kun eivät meinaa pysyä iltapäivisin auki. Toivotaan että kirjasvalolamppu auttaa ennen, kun alan ulkoisesti muistuttaa kampelaa.

Syyskuun kalaan murisijaan voi tutustua täällä, ja lokakuun säppikalaan täällä.

P.S. Kampela on kuvattu Lofooteilla, jossa olimme kuivapukukurssilla kesällä 2014. Vesi oli noin 8-asteista, ja yhdellä sukelluksella vielä kuivapuvun käyttöä opetteleva mieheni yhtäkkiä katosi viereltäni. Olin varmaan liian keskittynyt valokuvaamiseen, mutta ajassa joka minusta tuntui alle minuutilta, mies oli kadonnut jonnekin. Tämä ei sukeltaessa oli kovinkaan kiva fiilis, koska harrastelijoiden sukellus tehdään aina pareittain, ja parin tulee pysyä yhdessä. Jos toiselle tulee ongelma, toisen täytyy olla siitä tietoinen. Jokaiseen tankkiin on kiinnitetty ylimääräinen regulaattori, josta voi antaa toiselle happea, jos tämän laitteet menevät rikki. Esimerkiksi tästä syystä parin pitää olla koko ajan näköetäisyydellä toisistaan.

No, uin sukellusopen luo ja selitin käsimerkeillä tilanteen, ja etsimme miestä pohjasta minuutin. Tämän jälkeen nousimme pintaan. Ja siellähän se karkulainen istui veneessä, onneksi. Ilma oli mennyt kuivapuvun jalkoihin, ja hän oli noussut ylös kuin korkki. Tarinan opetus meille oli, ettei parityöskentelymme toiminut sukeltaessa ihan aukottomasti. Minun olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota parin uimiseen eikä vain kaloihin, ja miehen olisi pitänyt yrittää heti kiinnittää huomioni, kun puvun kanssa alkoi olla vaikeuksia, niin olisin voinut auttaa saavuttamaan tasapainon. Tasapaino-ongelmia ei ilmene niin helposti märkkärillä, koska märkkärin sisään ei kerry ilmataskuja. Toki joku aloittelija voi pumpata sukellusliiviin liikaa ilmaa ja ajelehtia siksi holtittomasti, mutta kuivapuku nostaa tässä suhteessa hankaluusastetta. Jepjep. Ihan kiva, että mies oli elossa eikä saanut edes mitään oireita ilman turvapysähdystä tehdystä noususta. Kunhan pitää huolen perusjutuista, sukellus on kiva ja turvallinen harrastus. (Lisää sukellusjuttuja taas jonkun toisen kuukauden kalan yhteydessä, koska tämä ei ole ainut kokemani vaaratilanne.)

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *