Kapitalismin haiseva hönkäys

Asunnonvaihtosaagan osa 2, jossa kauhistellaan putkiremontin kustannuksia, löydetään sisäinen sankari ja laaditaan myynti-ilmoitus.
 
Huhtikuussa toljotin isännöitsijän lähettämää yhtiökokouskutsua epäuskoisena. Ei mikään putkiremontti voi maksaa noin paljoa! Meinaavat kiskoa meiltä melkein puolet korkeampaa neliöhintaa, kuin mitä pidetään normaalina. Ja miten voi olla, että neliöhinta-arvio oli melkein 600 euroa halvempi alkuvuodesta? Vaikka tiedettiin, että urakka on haastava, en silti ollut ikinä kuullut noin kalliista neliöhinnasta millekään remontille. 1900-luvun alkupuolella perustetun yhtiömme kaikki märkätilat ovat jälkirakenteisia, kun alkuaikoina kaikki kävivät peseytymässä sisäpihan saunassa eikä kellään ollut kotonaan edes vessaa. Sittemmin vessoja ja kylpyhuoneita on rakenneltu sinne tänne, eivätkä ne todellakaan ole suorassa linjassa, mikä tietenkin hankaloittaa LVIS-saneerauksen toteuttamista. Kaikissa yksiöissä ei ole vieläkään suihkutiloja.
 
Mutta kuka hullu muka ostaa asunnon, johon on tulossa noin kallis remontti? Kohta koko naapurusto laittaa asuntonsa yhtä aikaa myyntiin, niin että omaa kämppää on mahdotonta saada kaupaksi. Onkohan noilla remonttifirmoilla laiton kartelli? Minne voin reklamoida tästä? Sauli? Jeesus? Kaisa Liski?
 
Kuulin mielessäni, kuinka Kapitalismi nauroi ilkikurisesti ja kirskutteli teräviä hampaitaan verenhimoisena. 
– Luulitko sinä tyttöpolo, että voisit kerätä itsellesi jotain puskurirahastoa asuntosijoituksella ja varautua siten etukäteen sukupolvesi surkeisiin eläketasoihin? Luulit väärin! Luulitko, että sinä muka pystyisit myymään tämän asunnon itse ja samaan siitä voittoa? Luulit väärin! Kiinteistökuningatar! Kiinteistökuningatar! Syön kaltaisiasi pikkuporvareita välipalaksi. Hautaa unelmasi ja alistu maksamaan asuntolainaa hamaan kuolemaasi asti!
 
Ehdin olla jo hiukan apeissani, kunnes muistin ettei ikinä kannata luovuttaa ilman taistelua. Soitin varmuuden vuoksi MacGyverin tunnusmusiikin pari kertaa youtubesta, ja kaivoin sisältäni esiin sankarin. Jos ihminen on syntynyt napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä ja jäänyt henkiin, sairastunut vakavasti ja jäänyt henkiin, sukeltanut huonosti avatulla happipullolla 40 metrin syvyyteen (jolloin happi pullosta loppui kesken sukelluksen paineen takia) ja jäänyt henkiin, ja vielä väitellyt kovasta yliopistosta tohtoriksi ja jäänyt henkiin, kyllä hän nyt hyvänen aika myy yhden putkiremontoimattoman asunnon vaikka silmät kiinni.
 
Siispä sankari ryhtyi tuumasta toimeen. Tilasimme yhtiöpaperit isännöitsijältä. Viikonloppuna siirtelimme ylimääräisiä tavaroita pois tieltä, ja napsin kännykkäkameralla kuvat asunnosta ilmoitukseen. Maanantaina täytin pohjatiedot verkkolomakkeeseen, latasin kuvat, kiroilin huonoa julkaisupohjaa, vaihdoin sivupohjan hallintoihmisten kanssa muutaman sähköpostin ja olin tiistaina aamupäivällä siinä pisteessä, että painoin ”julkaise”-näppäintä. 

Seuraavaksi oli aika listata asunnon hyvät ja huonot puolet asuntoesittelyä varten, etten rehellisenä ja suorapuheisena ihmisenä puhuisi sivu suuni. 
 
Hyvät puolet
Sijainti, sijainti, sijainti. Lisäksi matala vastike, hyvät tuotot kivijalan liiketiloista, arkkitehtuuri, kakluuni, kivat naapurit, lautalattiat, iso vaatekaappi, hulppea huonekorkeus, erillinen wc ja kylpyhuone, silmiähivelevän kaunis porraskäytävä.
Huonot puolet
Saamarin kallis putkiremontti  –> Putkiremontti on investointi pitkälle tulevaisuuteen. On hyvä, että se tehdään ajallaan ja laadukkaasti perinteisillä menetelmillä.
WC on niin pieni, ettei mies mahdu vetämään ovea kiinni vessassa käydessään.  –> Tässä asunnossa myös vessassa käyminen on iloinen perhetapahtuma, joka saa näkyä, kuulua ja vaikuttaa muihinkin aisteihin? Ei. Putkiremontissa wc-pönttö käännetään kulmittain siten, että pieni tila saadaan paremmin käyttöön. 
Naapuritalossa tehdään lokakuulle asti remonttia, joka herättää koko tienoon aamuseiskalta. Remonttia tehdään myös viikonloppuisin. –> Ilmainen herätyskello? Ei. Kunhan naapuritalon remontti on ohi, kaikkien lähitalojen julkisivut on remontoitu ja alue säilyy rauhallisena pitkään. Tai siis siihen asti, kunnes tämän talon putkiremontti alkaa.
Talossa ei ole hissiä, eikä sitä voida tähän rappuun myöskään rakentaa koska porrashuone on suojeltu.  –> Toiseen kerrokseen jaksaa kipaista ilman hissiäkin vaikka olisi kuinka vanha ja raihnainen? Eiku.. Mitäs niistä liikkumattomuuden ja ylipainon vaaroista onkaan viime aikoina ollut puhetta? Istuminen tappaa! Älä siis istuksi tai seisoksi hisseissä, vaan ihaile rappukäytävän vihreää marmoria jalkaisin ja osta tämä asunto. Eläköön arkiliikunta!

Olin ehtinyt kirjoittaa listaa tähän asti, kun puhelin soi. Ensimmäinen ostajakandidaatti soitti kyselläkseen aikaa yksityisnäyttöön. Kello oli kolme tiistai-iltapäivänä.

albertinkatu_10_vuonna_1908.jpg
Wanhoina hyvinä aikoina talomme tilalla oli tämä puurakenteinen remontoijan unelma, jonka pihapiirin kokoa nykykaupunkilaiset voivat kateellisina ihmetellä. Kuva Signe Brander 1908, lähde Helsingin kaupunginmuseo

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *