Tuntemattomaan

Kirjoittaminen on jo pitkän aikaa ollut hyvä ystäväni. Ystävä, jonka seuraan hakeudun, kun itseni ilmaisemisen tarve iskee.

Näin ei suinkaan aina ole ollut, vaan kirjoittaminen on ajoittain ollut myös vihollinen, jota olen karttanut. Jokin aika sitten ehdin jo ajatella, etten tule enää tarttumaan kynään tai istumaan näppäimistön ääreen. Kaikki, mitä sain tuotettua, oli mielestäni täysin surkeaa. Onneksi kuitenkin ymmärsin, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa, vaan loputtomasti erilaisia tyylejä, joista jokaisen täytyy vain löytää omansa. Viimeisen muutaman vuoden aikana olenkin raapustanut ajatuksiani vihkojen valkoisille sivuille, puhelimeni muistioon tai nimimerkin takaa kirjoittamaani blogiin juuri omalla tavallani.

Nyt koen keränneeni tarpeeksi rohkeutta kirjoittaakseni juttujani kaiken kansan luettavaksi. On tietenkin eri asia, ovatko tekstini lukemisen arvoisia, mutta ainakin pääsen purkamaan luomisen tarvettani sekä samalla toteuttamaan pitkäaikaisen tavoitteeni perustaa oma blogi. 

En rajaa blogin sisältöä mitenkään, vaan annan fiilikseni ohjailla sitä, mitä tänne ilmestyy. Se, mitä kirjoitan, riippuu siis hyvin paljon senhetkisestä fiiliksestäni, joten sisältö tulee todennäköisesti olemaan hyvin vaihtelevaa. Kevyttä, turhaa arkipäiväistä hömppää on odotettavissa, mutta sen vastapainoksi myös pohdiskelevampia juttuja. Sen voin kuitenkin jo nyt sanoa, että mitään perinteistä lifestyleblogia tästä tuskin muodostuu, sillä yksinkertaisten farkku + t-paita -yhdistelmien esitteleminen kävisi hyvin pian tylsäksi, enkä oikeastaan edes viihdy kameran edessä.

Jään siis itsekin hieman tietämättömänä – mutta sitäkin innokkaampana – odottamaan, mitä kaikkea keksinkään.

Toivottavasti myös Sinä jäät seurakseni!

 

– Jenna –