Kerran vielä, 2013!

Vuodenvaihteesta on jo pari viikkoa aikaa ja uudenvuodenhulinat, -lupaukset ja juhlinnat alkavat unohtua. Edellisen vuoden vaihteesta taitavat jäljellä olla enää ne tuskalla hikoiltavat joulukilot. 

Tammikuussa ollaan taas uuden vuoden vauhdissa, tuoreina ja päät levänneinä, täynnä ideoita. Itselle vauhtiin pääsy otti tänä vuonna oman aikansa, osaksi syynä Suomesta mukaan tarttunut flunssa sekä kenties siitä johtunut pitkittynyt jetlag. 

Jostain syystä tuntui vähän tahmealta hypätä heti tehokkaana takaisin oravanpyörään sekä kirmata kuntosalille innokkaana ja täynnä uutta energiaa. Ehkä mennyt vuosi otti veronsa, enkä vielä osannut päästää siitä irti.

2013 oli kuitenkin elämäni isoin vuosi. Tapahtui enemmän kuin ainakin neljänä edellisenä yhteensä.

Menin kihloihin, irtisanouduin, tyhjensimme kotimme, muutimme mukanamme vain kasa vaatteita ja kolmea eri sarjaa Hackmannin aterimia (mahtuivat kätevästi matkalaukkuun), tutustuin moniin uusiin ihmisiin, koin täysin erilaisen kulttuurin, johon ei ihan hetkessä päästä sisälle, koin monia positiivisia ja negatiivisia oivalluksia uudesta asuinmaastani, matkustin hieman, sain uuden työn ja menin lopuksi naimisiin.

Koin marraskuussa elämäni pelottavimpia hetkiä ja joulukuussa elämäni onnellisimpia.               

*

Kaikenkaikkiaan uskomattoman tapahtumarikas vuosi. Nyt olisi vain päästettävä irti tuosta hengästyttävästä vuodesta ja jatkettava matkaa. Uskon ja toivon, että vuodella 2014 on myös paljon annettavaa. Nyt olisi vain löydettävä itsestäni puhtia sen löytämiseen.

Kiitos ja näkemiin 2013!

 

*Kuva S.Handolin