Vaunulenkkejä räntäsateessa

Täällä sitä ollaan, pikkumiehen ensimmäisellä Suomen-matkalla.

Suomi-lomat ovat aina alkuun aikamoista sekamelskaa, tietokone ja kännykkä jäävät pariksi viikoksi kassinpohjalle ja sitä keskittyy täysillä niihin kaikista olennaisimpiin asioihin (äidin ja anopin patojen ääressä laiskotteluun). Pariin viime viikoon on mahtunut ristiäiset ja ylimitoitettu kasa kakkuja, kylmään ilmaan tutustumista, pitkiä automatkoja, lumi-, vesi- ja räntäsadetta, sukkiin ja pipoihin totuttelua, ystävien uuden talon ihailua, matkasänkyjen kokoamista ja purkamista, mökkielämää, järvimaisemia, Mignon-munia, politiikkaa, pipoja, toppahaalareita, hyvää ruokaa, juomaa ja ennen kaikkea iso määrä tärkeitä ihmisiä. 

Ehdottomasti parasta on ollut pienen pojan ilo. Hän on matkannut sylistä syliin ja kyläpaikasta toiseen, hymyillyt leveästi maailman suloisinta kuolaista ja hampaatonta hymyään kaikille, jotka hänet ovat huomioineet. Ihanan käheä nauru on raikanut ja villiintynyt iloiseksi kiljunnaksi asti.

Mummot, ukit, tädit, enot, sedät ja tutut ovat omineet pienen hymypoikamme syliinsä ja vanhemmat ovat nauttineet täysillä hetken rauhasta, pidemmistä aamu-unista sekä tietysti saunasta. Pojastamme on kuoriutunut todellinen showmies, joka esittelee onnellisena punnerrus- ja kierimistaitojaan vaihtuvalle yleisölleen. Odotan jo kauhulla kotiinpaluuta, kun pikku seuramies ei olekaan jatkuvasti huomion keskipisteenä ja kaikkien ihailun kohteena.

Näkymä ystäväni kodin ikkunasta. 

Nyt on pieneltä pohjois- ja keski-Suomen turneelta päästy taas pääkaupunkiseudulle, lomaelämä ja herkkumäärät ovat tasaantuneet, äänestämässä käyty, mahdollisimman monet kaveritreffit tulevalle viikolle on aikataulutettu ja ilmastoonkin pikkuhiljaa totuttu. Nyt voi jo vaihtaa verkkarit kaupunkivaatteisiin, kaivaa koneen uudesta Kånken-vaipparepusta ja alkaa hoidella asioita. 

Vaunutkin saatiin vihdoin purettua lentokassistaan. Jo vauvan syntymästä lähtien olin haaveillut vaunulenkistä ilman hikoilua ja kaihoten katsellut Suomi-äitien vaunulenkkikuvia Facebookista, nyt on minunkin vuoroni. Vauva pakattiin toppapukuun ja sullottiin peittojen alle. Viiden minuutin jälkeen alkoi räntäsade ja aloin kaivata takaisin lämpöön. 

Voi ihana Suomen kesä, tule jo!

Jospa silloin pääsemme sille unelmien vaunulenkille merenrantaan.

Värikuva.