Muorin suusta totuus kuullaa…

Ajeltiin tänään muorin kanssa lähi kaupunkiin kattelemaan vähän vanhoja kotiseutuja samalla kun vierailtiin miun veljen luona. Matkalla sitten intouduin kyselemään lapsuusajasta, josta ei oikeestaan oo ollu paljonkaan juttua, niinku silleen yksityiskohtaisemmin… No, pitikin kysyä: äiti ilmoitti tylysti että olin pienenä vastannu kaksosia!!! Tosi kiva kuulla!!? Oon sit varmaan vieny osan huomiota isosiskolta ja verottanu äitiltä pikkuveljen hoitoajasta…

Vastasin siis kaksosia!! Olin kuulemma vähän niinkuin erityislapsi, joka nukahti huonosti (tuttipullo lentäny kuulemma makkarin seinään jos on kesken loppunu) nukku huonosti ja vaihdatti vaippaa about 20/pvä… Ja tietysti kaikki tää olosuhteissa joissa esim. pesuvesi on pitäny kantaa kaivosta ja lämmittää liedellä yms.

Okei, ehkä ei pitäis harmistua jos nyt joskus on kuskattava äitee sairaalaan tai hoitaa sen virastoasioita tai käydä kaupassa: taitaa olla vielä velkaa lunastamatta… :/ Mutta ihana oli kuulla et äiti oli sitä mieltä et vaik oli raskasta ja einiinhelppoo meidän kanssa niin se oli kuulemma parasta aikaa ku oltiin pieniä! <3 Varmaan se aika on armeliaasti kullannut muistot!

Joku on tainnu mainita että oon vähän tempperamenttinen ( <- exät) ja pippurinen tänttärä (rakas muorini :D), tuon tuttipullo episodin paljastumisen jälkeen epäilen vahvasti, että oon syntyny tämmöseks enkä muokkaantunu elämäni matkalla, niinkuin ennen luulin! Että minkäs tälle mahdat!!!?