Valintakokeen kiemurat yms
Tässä on kesä ja muut elämänkäänteet aiheuttanu katkon tähän kirjoittamiseen, joten tästä lähtee takaumien sarja liikenteeseen:
Takauma osa1.
Se päivä koitti alkukesästä ja tää tyttö työnsi menemään valintakokeeseen: ei kyllä edes jännittäny, kun olin päättäny et teen vaan parhaani ja aineistoa olin kuiteskin koepäivää odotellessa lueskellu kohtalaisen hyvin. Koska matkaa tuli täältä kotopuolesta reippaasti majoitus jonkun ”ramdom-perhee” (jonka löysin netin vuokrasivustoilta) luo koetta edeltäväksi yöksi.
Koe oli asiallinen ns. monivalintatehtävä, jossa piti vastata onko väittämä oikein vai väärin… ja niistä en kaikkiin vastannu, kun en tienny varmaks oikeeta vastausta tyhjästä ei miinuspisteitä, mutta väärästä vastauksesta rokotettiin -1 pisteellä. Samaisessa monivalinnassa oli myös kaksi miun mielestä outoa kompaa, jotka kyllä hoksasin mut rupesin varmaan ajattelemaan liian vaikeesti, joten siinä menetin varmaan 2 potenttiaalista pistettä, mutta en toisaalta saanu miinuksiakaan. 🙂
Sit oli 3 erilaista essee-kysymystä, eriaiheista ja eri pisteytyksellä (minimi pituuden mukaan, 1-3 sivun pituisia piti olla ohjeiden mukaan). Yhdessä esseistä meinasi aineistosta unohtua loppupätkä, ja jo luulin et pitää jättää kesken kun en millään meinannu muistaa mitä aiheesta vielä oli kirjoitettu. Siksi tarkistin muut esseet tyhmien kirheiden varalta ja muutenkin katsoin et papereissa nimet yms. kondiksessa, sit laitoin kynänkin pois ja katselin taulua ja koitin tyhjentää mielen ja vain odotin ja odotin… kunnes sain kuin sainkin muistin hännästä kiinni ja vyyhti rupesi aukenemaan ja sain kirjoitettua esseetä vielä tuplat lisää 🙂 Onneksi maltoin mieleni, vaikka ihmisiä oli jo lähtenyt kokeesta ja kotimatkakin odotti aloittamistaan: koska olisi kyllä harmittanut jos luokasta päästyäni käytävällä olis pätkähtäny noi mieliin!
Kaikkineensa reissusta jäi hyvä fiilis, vaikka matkalla jäikin autosta apukuskin puoleinen peili matkan varrelle kun väistin toista autoilijaa penkereen puolelle ja peili läsähti paskaks tienviittaa vasten. :I Onneks ei ojaan asti tartennu väistää :D