Organisoinnista ja sen ihanuudesta

Istuin eilen illalla tietokoneella vielä puoliltaöin ja kirjasin ylös muistettavia asioita: ohjelma, tarjoilut, vieraat… RAKASTAN suunnittelua ja organisointia. Tällä kertaa olin napannut päävastuun kymmenpäisen mammaporukamme 1-vuotiaiden taaperoiden yhteissynttäreistä, joita vietetään viikon päästä.

Mitä enemmän päätettävää ja muistettavaa, sitä enemmän tohkeissani olen. Saan huikeat kicksit siitä, kun asioita saadaan lyötyä lukkoon ja hommat sujuvat. Vastoinkäymisetkään eivät haittaa, vaan tuovat mukavaa lisähaastetta. Niistä ylipääsemiseen tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja monesti myös kykyä tehdä nopeita päätöksiä.

Olen ammatiltani koordinaattori eli tehtäväni on huolehtia, että oikeat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan varustettuna oikealla tiedolla ja oikeilla välineillä. Se on kuitenkin yllättänyt, miten samanlaisia koordinointikykyjä vaatii se, että ”on vain kotona lapsen kanssa”.

Mitä teen tänään ruoaksi? Voiko lapsi syödä täysin samaa ruokaa vai teenkö hänelle oman sovelletun version? Löytyykö kaapista kaikki tarvittavat ainekset? Moneltako ruoanlaittaminen on aloitettava, jotta se on valmista, kun lapsella on nälkä?

Missä välissä käydään ulkoilemassa? Mitä lapselle laitetaan päälle ulos? Missä ovat lapsen myssyt ja tumput ja villasukat? Moneltako syöminen ja pukeminen pitää aloittaa, jotta ehditään käydä kunnolla ulkona siten, että ehditään kotiin päiväunille, kun lasta alkaa väsyttää?

Missä välissä ehdin imuroida, pyykätä ja maksaa laskut? Entä syödä itse ja rentoutua hetken naistenlehden parissa?

Tiedän, kuulostaa stressaavalta nipottamiselta ja täydellisyyteen pyrkivältä suorittamiselta. En kuitenkaan itse koe sitä sellaisena, vaan NAUTIN aivan suunnattomasti siitä, että päivä täyttyy kaikenlaisesta puuhasta. Saan valtavasti tyydytystä, kun saan jonkun homman hoidettua tai kun ehdimme ajoissa taaperokerhoon, koska olin etukäteen suunnitellut, mitä tehdään missäkin vaiheessa – tietenkin huomioiden ajankäytössä mahdolliset ylimääräiset vaipanvaihdot jne.

Tänä syksynä yhtälöön on tullut lisäksi opiskeluni, jotka on ollut helppo sovittaa kuvioon, kiitos eläkkeellä olevien vanhempieni ja anopin. Ja nyt vielä tällainen pieni synttärijärjestelyprojekti, mikä nautinto!