Minä ja hiilarit kuulumme yhteen

Minulla ja hiilihydraateilla on monimutkainen suhde. Elämäni alkupuoliskon olimme hyvin läheisiä, mutta sitten välimme muuttuivat hyisen kylmiksi. Sain tietää asioita, jotka saivat minut epäilemään, onko meidän hyvä olla yhdessä. Tuntui myös, että ulkoinen paine koetteli välejämme. Ajauduin tekemään syrjähypyn.

Olosuhteiden pakosta palasimme yhteen lähes kaksi vuotta sitten. Yhteenpaluu tuntui IHANALTA. Kaipaus oli ollut kova, ja elimme pitkään kuherruskuukautta.

En silti vieläkään ole varma, sovimmeko yhteen. Toisinaan suhteemme vaikuttaa minuun tavalla, jota en katso hyvällä. Yhtä kaikki, tällä hetkellä yhteiselomme on suhteellisen tasaista, enkä näe sen päättyvän aivan lähiaikoina.

Syrjähyppyni toinen osapuoli oli karppaus. Luin jostain, että hiilarit villitsevät hormonitoimintaa, mikä aiheuttaa näppyjä naamaan, mikä korjaantuu karsimalla hiilareita reippaalla kädellä. Hiilarit eivät muutenkaan olleet kovassa huudossa.

Menin mukaan villitykseen, hylkäsin hiilihydraatit lähes kokonaan, ja uppouduin proteiiniin ja rasvaan.

Tulokset olivat ristiriitaiset: toisaalta ihoni (jonka huonosta kunnosta olin kärsinyt pitkään) parani huomattavasti; toisaalta lihoin 5 kiloa, ja vatsani toiminta mykistyi. En ollut enää varma, kuka oli minulle se oikea. Kenen kanssa minun olisi oikeasti hyvä olla?

Minun ei tarvinnut tehdä ratkaisua itse, vaan luonto päätti puolestani. Tulin raskaaksi, ja tiesin heti, miten minun tulisi toimia. Nyt oli kyseessä ihmiselämä, eikä ollut aika pelleillä radikaaleilla dieeteillä.

Palautin ruokavaliooni leivän, perunan ja pastan. Mitään ei tapahtunut. Paitsi että mahani alkoi taas toimia, halleluja! Tunsin oloni hyväksi – myös sen takia, että koin antavani kohdussa kasvavalle sikiölle terveellistä ja monipuolista ravintoa, jota se tarvitsi.

Raskaus oli ja meni, mutta hiilarit jäivät. Tällä hetkellä syön (täysjyvä)leipää pääsääntöisesti vain aamupalalla. Perunan ja pastan korvaan usein kasviksilla (jotka jo makunsakin puolesta hakkaavat kilpailijansa 6-0!). Ihoni kunto on ok, joskin siihen saattavat vielä vaikuttaa jokin aikaa sitten lopettamani imetyksen aiheuttamat hormonimuutokset. Vatsa toimii, paino pysyy samana, olen energinen ja nukun hyvin.

Kuten kaikissa suhteissa, myös minun ja hiilareiden suhteessa pätee tämä nyrkkisääntö: niin kauan kuin suhteessa on hyvä olla, ei kannata välittää ulkopuolisten puheista. Kaikkea voi toki kokeilla, mutta vain sinä itse tiedät, mikä on sinulle parhaaksi.