Terve lapsi, onnelliset vanhemmat

Kyllä sairastelun raskauden huomaa vasta sitten kun tilanne on ohi ja yhtäkkiä sulla onkin taas ihanan iloinen, höpöttävä, touhuava ja tarmokas lapsi. Ei kitinää, lahkeessa roikkumista, itkun vääntämistä pienestäkin muksahduksesta ja taistelua syömisestä.

Tarhaan tottuminenkin on sujunut sairasloman jälkeen mukavasti. Aamuista eroahdistusta lieventää huomattavasti se, että tarhassa saa kävellä suoraan aamupuurolle (mitä siitä vaikka yksi aamiainen on jo syöty?). Tänäänkin äidille vilutettiin reippaasti kun edessä oli lautasellinen hyväntuoksuista riisipuuroa.

Ennen sairastumista mukula ehti olla mukana elämänsä ensimmäisissä laitos tarhakuvissa. Äiti meinasi vähän vääntää itkua kun näki kuvat: miten se voi olla jo noin iso poika?