Puuhevonen

Puolen tunnin unia seurasi katastrofi

Eilen illalla kävimme miehen kanssa ostamassa hänelle vaatteita työkaverin läksiäisjuhlia varten. Miehiseen tapaan hän tajusi vasta kaksi päivää ennen juhlan ajankohtaa, että ai niin, ne puvunhousut on liian isot ja mulla ei oo sitä pitkää takkia. Vekara vietiin ostosreissun ajaksi mummolaan hoitoon. Kun tulimme vähän ennen kahdeksaa kauppakierrokselta, kohtasin sinänsä hellyttävän näyn: taapero nukkui mummon sylissä. […]

Hei, sehän ymmärtää mitä sanon!

Hei, sehän ymmärtää mitä sanon!

Viime päivinä naperomme on alkanut kommunikoida enenevässä määrin. Enimmäkseen hän puhuu edelleen kottikattikoi-kieltään, mutta jossain (tarhassa? En minä ainakaan ole opettanut) hän on oppinut nyökyttelemään ja puistelemaan päätään. Yksivuotiskuvat vähän myöhästyivät – mutta näistä 1,4-vuotiskuvista tuli oikein kivoja! Eilen illalla kävin iltalenkillä nukkumaanmenon aikaan, ja kun tulin kotiin mies kertoi heidän käyneen aivan kelpo keskustelun. […]

Puuhevonen

Kannattaako mennä töihin?

Tämänhetkinen työni loppuu siis vuodenvaihteessa, ja olenkin viime päivät katsellut työpaikkailmoituksia ”sillä silmällä”. Tänään sinne sitten napsahti omaan osaamiseeni mätsäävä paikka, joka aiheutti valtavan pohdiskelun. Kannattaako minun hakea kyseistä paikkaa – tai mitään muutakaan paikkaa? Selitän tilanteeni reunaehdot: Tämänhetkisessä hommassa mulla on ollut mielestäni oikein hyvä palkka. Se tarkoittaa, että olen oikeutettu melkoisen mukavaan ansiosidonnaiseen […]

Taapero kantoon? Vinkkejä!

Taapero kantoon? Vinkkejä!

Olemme lähdössä tammikuussa kahden viikon reisulle ah, niin eksoottisille Kanarian saarille (aploodit?). Kahdella edellisellä reissulla olemme huomanneet kantorepun erittäin käteväksi keinoksi mukulan siirtämiseen paikasta toiseen. Ja kyllä, on meillä yleensä aina rattaatkin mukana, mutta poika viihtyy paremmin repussa.  No nythän on niin, että jo viitisen kiloa sitten eli keväällä vauvarepuksi hankittu Baby Björn alkoi tuntua kantajan […]

Onneksi on vakuutus

Onneksi on vakuutus

Jos mietitte, että ottaisitteko lapsellenne vakuutuksen, sanoisin tämän syksyn jälkeen että ottakaa. Poika vakuutettiin jo ennen syntymäänsä, ja ensimmäinen vuosi vakuutusta maksettiin ”turhaan”. Lapsi taisi käydä kerran lääkärissä, kun halusimme ennen lentomatkaa tarkistaa ettei flunssa ole mennyt korviin.  O-ou, korvatulehdus on onneksi kadonnut! Tänä syksynä sitten mentiin tarhaan, ja siitä se riemu repesi. Kolmen antibioottikuurin […]