Hei, sehän ymmärtää mitä sanon!

Viime päivinä naperomme on alkanut kommunikoida enenevässä määrin. Enimmäkseen hän puhuu edelleen kottikattikoi-kieltään, mutta jossain (tarhassa? En minä ainakaan ole opettanut) hän on oppinut nyökyttelemään ja puistelemaan päätään.

_ca_8889.jpg

Yksivuotiskuvat vähän myöhästyivät – mutta näistä 1,4-vuotiskuvista tuli oikein kivoja!

Eilen illalla kävin iltalenkillä nukkumaanmenon aikaan, ja kun tulin kotiin mies kertoi heidän käyneen aivan kelpo keskustelun. Se meni näin:

”Pitäisikö meidän mennä jo nukkumaan, näytät jo väsyneeltä?”

Lelujensa keskellä haukotellut poika oli pudistanut pontevasti päätään.

”Tuotko kuitenkin isille kirjan ja luetaan se yhdessä?”

Poika oli tuonut kirjan ja se oli luettu. Sen jälkeen mies oli kysynyt uudestaan:

”Mentäiskö jo nukkumaan?”

Poika oli miettinyt hetken ja nyökännyt sitten. Nukkumaan oli lähdetty täydessä sovinnossa.

Äiti oli kovin liikuttunut tästä keskustelusta. On se jo kamalan iso poika!

Miten muilla taaperomammoilla, joko teillä puhua pulputetaan?

suhteet oma-elama lapset
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.