Herkkä nenä
Äitini on hajuterroristi. Tiedättehän, sitä lajia joka inhoaa voimakkaita hajuja, jolle hajukynttilät ovat kauhistus ja joka pesee vaatteensa hajusteettomalla pesuaineella. Hänellä ei ole astmaa tai muuta hajuherkkyyteen usein liitettävää sairautta, vaan yksinkertaisesti herkkä nenä. Aiemmin olen suhtautunut hänen vouhotukseensa olkia kohauttaen, mutta raskausaika on herkistänyt minunkin hajuaistini niin, että olen alkanut ymmärtää äitiäni.
Ulkona kuivattu pyykki tuoksuu mahtavalle ihan ilman pesuaineiden hajuakin
Edellisen kerran luonani kyläillessään äitini alkoi nuuhkuttaa ilmaa ja kysellä, onko minulla jossain jotain hajukynttilöitä tai muita, ”kun täällä haisee joku”. Hajukynttilöitä ei löytynyt, mutta lopulta hän paikallisti ”ylimääräisen” hajun kuivuviin vaatteisiin, jotka siis oli pesty ihan normaalilla pyykinpesuaineella. Minusta pyykinpesuaineiden ”raikas” tuoksu on ollut tähän mennessä aivan mukava, mutta äitinipä osti minulle hajusteetonta pesuainetta. Totuin hajustettomaan vaihtoehtoon siinä määrin, että olen jatkanut kyseisen pulverin ostamista. Tottahan se on, että turhia kemikaaleja ne hajuaineet ovat.
Hajuveden käytön jätin pois jo raskausajan alussa, vaikka olin juuri ostanut uuden, aivan ihanan uuden tuoksun. Se ei vain enää tuoksunut hyvälle, joten nyt mennään pelkällä dödölinjalla (ja sekin mahdollisimman neutraali). Herkkä nenä ei siis liity vain pahoihin tuoksuihin, vaikka nekin tuntuvat nenään tavallista voimakkaampina. Eilisessä työpaikkapalaverissa viereeni istahti koodarinörtti (aivan mukava poika) joka ei hiusten ulkonäöstä ja nenääni kulkeutuneesta hajusta päätellen ollut käynyt suihkussa ehkä aivan edellisenä päivänäkään. Päänsärky kokouksen jälkeen oli melkoinen. Myös lumessa telmineen märän hoitokoiran haju tuntui seuraavan minua monia tunteja, vaikka koiran turkki oli jo kuiva.
Ruuan tuoksut ovat luku sinänsä. Ennen ah niin ihana hampurilaisbaarin tuoksu aiheuttaa ahdistusta, samoin tänään ruokalassa tarjoillun maksan haju. Kaali tuoksuu puistattavan voimakkaalle, valkosipuli taas ihanan voimakkaalle. Paistuva liha on suurin ällötyksen aihe, joten Puoliso on joutunut hoitamaan lihan paistamisen kotona kokatessamme.
Saapa nähdä, jääkö tämä tuoksuherkkyys päälle raskauden jälkeenkin, vai onko tämä ohimenevä vaihe.
Koetteko te olevanne herkempiä tuoksuille kuin muut ihmiset? Loppuiko hajuherkkyys lapsen syntymään?