Suorat jalat ja säyseä luonne
Olen suunnitellut, että tämän oman raskauteni lisäksi saatan ensi keväänä alulle myös hevoseni mahankasvatusprojektin. Nyt on siia mietinnässä tuleva sulho (josta tuleva äiti ei nykyteknologian ansiosta tule näkemään vilaustakaan – kaiken hoitaa eläinlääkärin käsi..).
Tuleva äiti on tässä itse vielä vauva
On hauska ajatella, miten asiat olisivat tässä maailmassa eri tavalla, jos kyseinen puhtaaseen järkeen ja suorituskyvyn parantamiseen perustuva isänvalintametodi toimisi myös ihmisten maailmassa. Jos vaikka teidän hyväätarkoittava äitinne pääsisi valitsemaan lapsenlapselleen isää, joka ei millään tapaa osallistuisi lapsen elämään. Millaisen isän hän valitsisi? Omalle kohdalleni voisin kuvitella että:
- Ulkoisia piirteitä:
- Lapsellani on kyllä vähän väärät sääret. Jos joku pitkäjalkainen mies?
- Vaaleat hiukset ja siniset silmät on kivat, vaalea mies siis?
- Pituutta saisi tulla sukuun lisää. Koripalloilija?
- Urheilullinen ilman muuta, etteivät isänisän suvun pullerogeenit pääse valloilleen
- Helposti päivettyvä iho, niin ei pala aina ulkomaanmatkoilla?
- Sisäisiä ominaisuuksia
- Älyä, ilman muuta. Muttei pelkkää matemaattista vaan pitäisi olla myös tunneälyä ettei tule mitään erakkolasta. Arkkitehti vai ehkä joku matemaattisten aineiden opettaja?
- Ystävällinen ja jalo luonne. Ei luonnevikoja. Muista tarkistaa skitsofreenisuus, sitä riittää meidän suvussa ihan tarpeeksi.
- Ehdottomasti töissäkäyvä. Musiikillinen lahjakkuuskin voisi olla mukava. Kunhan ei yritä sillä tehdä leipäänsä.
Hevosen kohdallahan kyse on paitsi sukujen yhteensopivuudesta (ettei eule sukurutsaa, kauhistus!) mutta myös pitkälti siitä, mitä varsasta halutaan. Minun kriteerini olivat: suorajalkainen (tammalla on vähän vänkkärät takajalat ja se aiheuttaa rasitusvammoja), liinakko (eli vaaleakutrinen), ja joustavasti liikkuva nuori ori. Nämä tiedot lähetin sitten Hippoksen eli Suomen hevosjalostusliiton agrologille eli ihmiselle, joka osaa suomenhevosten sukupuut ulkoa ties mistä asti ja kiertää työkseen arvioimassa uusia hevosisäkandidaatteja.
Sain vastaukseksi kolme mahdollista sulhaskandidaattia, ja niitä tässä nyt puntaroin. Loppujen lopuksi, eroaako tämä kovin paljoa siitä, miten ainakin dokumenttien mukaan Amerikoissa valitaan keinohedelmöityslapsien isät spermapankista? Eikös sielläkin ole kataloogit jotka on varustettu kuvilla, luonteenpiirteillä ja sairashistorialla?
Ja minkälaisen isäoriin hevoseni itse valitsisi, jos saisi päättää? Veikkaan, että pienen, tumman ja tulisen lämminverisen. Eli ihan väärää rotua ja väriä. Ei tule kuuloonkaan 🙂
Keep on dreaming 🙂 Blondi sen olla pitää!
