Vauvan kevätvaatetta

Olen jo muutaman viikon jahdannut kirppareilta ja kaupoista uutta haalaria. Vanha babyshowereista saatu vanuhaalari käy armottomasti lyhyeksi (siinä kun on ne ”töppöset” eli kohta lapsi ei saa jalkoja suoraan :D) ja alkaa olla vähän kuumakin. Kaupoissa on jo lastenvaatteissakin myynnissä pelkkää kevätmuotia eli kuravaatteita ja fleecehaalareita. Ihan fleecellä en vielä usko pärjääväni, sillä vaikka tuolla ulkona onkin tällä hetkellä plusasteita, on silti HELMIKUU! Paksua toppahaalaria ei tarvita (niitä olisi nyt kylä hyvin alessa) sillä haalaria käytetään pääosin automatkoilla ja meillä on auto lämpimässä hallissa eli kuuma tulee jo toppahaalarissa.

Monenlaista haalaria hypisteltiin ja oikein mikään ei sytyttänyt, kunnes lauantaina kirpparikierros tuotti tuloksen:

 

new_image_0.jpgTicketin välikausihaalari kirppikseltä, hinta 30 e 🙂

Vaikka lastenvaatekaupoilta ei haalaria löytynytkään, löytyi sieltä muita hyviä juttuja joita päiväunivaatteisiin pukeutumassa oleva poika esittelee:

11.jpg

Ihanan omenanvihreä leijonabody Lindexiltä. Lisäksi huippuhyvät pitkällä varrella olevat Acrossin puuvillahanskat ja Bogin kauluri/kuolarätti, olivat 50 % alessa.

Kyllä lapsen vaatteista vaan näkee äidin lempivärin, täällä se on vihreä!

Oletteko ostaneet kevätvaatteita itselle/lapselle?

Muoti Oma elämä Trendit

Kertamaksun katoaminen kuntosaleilta

Noissa Lilyn kategoriavalikoissa pitäisi olla kohta ”mikä minua pänni tänään”. Ainakin minusta tuntuu että monet blogikirjoitukseni kumpuavat pikemminkin ärtymyksen kuin onnen tai ilon alkulähteestä. Tai ehkä se onni ja ilo tulee jaettua kotiporukan kanssa kun taas jostain hermostumisen jälkeen ruutia riittää kirjoittaa se tännekin…

Olemme siis olleet täällä isomummolassa kohta viikon verran. Tarjolla olisi kerrankin peräti kaksi lapsenvahtia eli mulle sitä kuuluisaa omaa aikaa. Toissaviikkoinen inbody-tulos ja viime viikon flunssassa makaaminen ovat saaneet aikaan uskomattoman liikunnanhalun. Ja mikä hauskinta, tässä ihan samassa kiinteistössä on kuntokeskus ja parinsadan metrin päässä toinen. Jee, urheilemaan!

Minä menen innokkaana kuntokeskuksen sivulle katsomaan jumppalukkaria ja paikan hintoja. Ja kyllä vain, ekassa paikassa tarjolla oli pelkkää jäsenyyttä, lyhin mahdollinen pätkä puoli vuotta. Kertakäynnillekin oli hinta, ja se kertoi ettei kertakävijöitä salille toivota: 23 euroa. Melko suolainen hinta yhdestä jumpasta, jonka sinä joudut jumankauta itse jumppaamaan! Kyllä kai tuohon hintaan nyt jonkun pitäisi tehdä se sun puolesta ja sun saada hyödyt?

grit_strength.jpg

Jo kaksi viikkoa ilman grittiä ahdistaa päätä ja näkyy kropassa…

Sitten toisen keskuksen nettisivuille. Samaa jäsenyyshommaa tarjolla, täällä tosin oli lisäksi 10 kerran korttia hintaan 80 euroa. Sekään ei ollut oikein järkevä ostos kun viivymme täällä kolme kokonaista päivää ja kaksi vajaata, eli kieli vyön alla olisi pitänyt jumpata että nuo olisi ehtinyt käyttää. Lisäksi samanlainen kortti paremmalla jumppalukkarilla maksaa kotisalillani 65 euroa eli kalliskin oli.

Lehdissä toitotetaan usein, että kilpailu kuntosalien kesken on kovaa, muttei vielä näemmä tarpeeksi kovaa jos muutamassa jumpassa käyvän matkalaisen rahat eivät saleille kelpaa. Tällaisessa tilanteessa olisin riemumielin maksanut kymmenenkin euroa per jumppa kunhan olisin päässyt liikkumaan. Nyt loman saldona oli vaan pullansyönti ja vaunukävelyt, eli viikonloppuna on syytä palata takaisin hikiliikuntaan.

Oletteko te kuntosalin jäseniä vai onko jossain vielä joku muu systeemi mahdollinen?

Suhteet Oma elämä Liikunta