Aamulla sanoin että nyt riitti huono nukkuminen, me lähdetään sänkykaupoille. Ja niin me mentiin. Ostamaan 600 euron tarjoussänkyä ja tultiin kotiin ostettuamme liki tonnin sängyn. Hups.

Mutta kun se rahansäästäminen on syy miksi tässä piti taas alkaa ostamaan uutta sänkyä. Nykyinen petimme on nimittäin vasta 1,5 vuotta vanha. Ihana jenkkisänky, jollaisesta olin aina haaveillut. Ja ihan turkasen pehmeä. Eli kun poika jossain vaiheessa yötä vinkuu viereen, olemme molemmat sellaisessa kuopassa kyljen kääntäminen saatikka pojan siirtäminen onnistu. Imetys on hankalaa moisessa kuopassa ja mulla (japojalla) on jatkuvasti kuuma kun valumme toisiamme vasten siinä kuopassa. Mies nukkuu toisella puolella sänkyä omassa kuopassaan (ihan tyytyväisenä) mutta jos halipula joskus tulee ja sinne pitäisi päästä, pitää ylittää välissämme oleva ”kumpu”.

Myyntikuvaa varten piti raivata makkarista pois yks pinnasänky ja hemmetisti roinaa.

Eli säästimme silloin puolitoista vuotta sitten parisataa emmekä ottaneet sitä kalliimpaa, jäykemmillä jousilla olevaa sänkyä. No tänään emme tehneet samaa virhettä vaan mukaan lähti runkopatja kovuudella hard. 

Positiivista tässä rahanmenossa on se, että takaisinkin tuli. Laitoin päivällä sängyn myyntiin tori.fihin ja illalla sitä kävi jo nuoripari katsomassa ja kaupat tehtiin. Off topic: järjettömiä hintoja ihmiset pyytävät käytetyistä sängyistä! Ihan oikeasti, jos se on vuodenkin vanha niin onhan se jo linttaan nukuttu, saati sitten joku 5 vuotta vanha ja pyynti monta sataa…Nyt järjestyi vielä niin kätevästi että viemme vanhan sängyn uusille omistajille samalla kun haemme uuden. Eli vanha ei jää nurkkiin lojumaan ja uusien omistajien ei tarvitse hommata kärryä kuljetukseen.

Huomenna lähden vielä törsäämään lisää rahaa huonekalukaupoille, tällä kertaa pojalle. Mutta siitä lisää huomenna 🙂