Lisää soosia, vähemmän maitoa

Nyt tuli todistettua se mitä mutu-fiiliksillä jo ounastelinkin: nassikan maidonjuonti on vähentynyt kovasti. Poika on nimittäin yötä mummon hoivissa (ainoa asia mitä mummo pyysi synttärilahjaksi oli saada Poika yökylään, voiko sellaisesta kieltäytyä?) ja sain nukkua aamukahdeksaan asti aivan rauhassa, enkä silloinkaan herännyt siksi että olisin maannut maitolammikossa. Aamupumppauksella maitoa tuli noin puolet siitä mitä yleensä.

Syy juomahalujen vähenymiseen on tietysti soseissa. Olin alkuun vähän liiankin varovainen niiden antamisessa, tai annoin selvästi liian pieniä määriä. Viiskuukautisneuvolassa meidät tapasi pitkästä aikaa se oikea neuvolantätimme, vähän iäkkäämpi rouva jo, joka antoi ihanan selkeän ruokaohjeen:

Anna niin paljon kun syö. Kyllä hän tietää milloin maha on täynnä. Mutta tuputtaa ei saa.”

No minähän olen sitten antanut ja herraisä miten paljon lapseni jo syö. Toistaiseksi on pysytty kasvis-hedelmälinjalla ja kokeiltu valmiita vellejä (riisi ja maissi) ja vatsa on ollut sekaisin kerran (vaikea sanoa johtuiko rokotuksesta vai peruna-kukkakaalista mutta kukkakaali on toistaiseksi nou-nou). Erilaisia soseita syödään siis viisi kertaa päivässä ja äidin tissit ovat saaneet levähtää, sillä niitä syödään lähinnä illalla ja aamulla heräämisen yhteydessä. Päivisin tissillä olo onkin nykyään enemmän fiilistelyä ja naureskelua, eli siinä on selvästi mukava ja turvallinen paikka olla. Ärsyttävä tissien hampailla nipistelykin on jäänyt toistaiseksi pois.

Ensi viikolla ajattelin kokeilla kaurapuuroa, sehän pitää isommankin miehen tiellä niin jospa se buustaisi tuon pikku-ukkelin ryömimään. Äitillä alkaa olla hermo tiukalla kun lattialla olo ei kelpaa laisinkaan, selältään kiepahdetaan heti mahalleen ja sitten turhaudutaan kun siitä ei päästä liikkeelle.

_dsc4897.jpgPainoa on tullut varmaan reilusti, mutta ei se vielä mikään mahdottoman paksu poika ole 🙂

2013-10-24_16.jpg…Äidin posket ovat samanikäisenäolleet huomattavasti pyöreämmät, mutta silloin kehotettiinkin työntmään korviketta reilulla kädellä tissin lisäksi eli patviintuminen alkoi jo paljon ennen soseita.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Liikunta

Jos tekisin toisen vauvan…

Olen tässä välillä kampetta inventoidessani tehnyt seuraavia havaintoja lastenvaatteiden- ja tarvikkeiden käytännöllisyydestä. Niinpä onkin syntynyt lista siitä, mihin satsaisin/en satsaisi jos meille joskus tulee toinen lapsi.

Hyvää ovat olleet:

  • Gessleinin F9-vaunut ovat käytettynä ostettunakin täyttäneet tehtävänsä aivan erinomaisesti. Kohtahan ne saa sitten muuttaa rattaiksi. Ainoa pieni miinus on suht pieni tavarakori, jos viikonloppuna halutaan yhdessä käydä kaupassa niin käy ahtaaksi. Plus että jos se toinen tulisi lähivuosina niin sehän pitäisi ostaa sisarusrattaat.
  • Laatuvaatteet. Kannattaa maksaa vähän enemmän jostain Noshin bodystä, joka menee sitten kolme kertaa pitempään (kiitos tuplanepparit ja pitkät resorit) kuin Prismasta hätäisesti ostettu vaatekappale. Ja nyt niitä on säilössä vielä sille seuraavallekin, kestävät pesua aivan er tavalla kuin halpisvaatteet.
  • Vaipparoskis. Piti sitä kuka hyvänsä millaisena turhakkeena vaan, minusta se on loistava keksintö. Ei stressiä haisevan roskiksen viemisestä, varsinkin vauva-aikaan kunmeillä ladattiin kakkaa sen kymmenen kertaa päivässä. Ostin sen vähän kalliimman Diaper champin ihan siitä syystä ettei siihen tarvitse ostaa mitään omia pusseja: kaupan muovipussi vaan säiliöön ja hajut pysyvät sisäällä pöntössä.
  • Maxi-cosin kaukalo + telakka on toiminut moitteetta, tosin telakaksi olisi voinut ostaa familyfixin, nyt joutuu ostamaan sen kun istuin vaihtuu.
  • Kantorepun ostimme kirppikseltä 15 eurolla ja sitä on käytetty vain reissullamme, siellä kyllä ahkerasti. Eli oikein hyvä hinta-laatusuhde.
  • Kaikki viihdykkeet. Kaikki härpäkkeet, millä äidin oma aika pitenee, ovat tosi jees. Olivat ne sitten asiantuntijoiden mielestä lasta taannuttavia tai mitä hyvänsä. Mummolassa kokeiltiin hyppykeinua ja se sai sellaisen suosion että meille tulee sellainen heti kunhan appiukko saa pultattua kattoon tarpeeksi ison koukun.

33.jpg

Tervetuloa meille, oi kävelyn oppimista hidastava ja mitä vielä kamalaa aiheuttava hyppykiikku.

Mitä tekisin toisin:

  • Satsaisin sitteriin. Nythän meillä on vitosella naamakirjan kirppikseltä ostettu oikein toimiva sitteri. Mutta ostaisin sellaisen joka heiluu ja keinuu ja jossa lapsi viihtyy pidempään. Niinkun vaikka tällainen. Ja syy satsaukseen ei meillä olisi kauniin esineen sopiminen olohuoneen sisustukseen vaan taas kerran -äidin oma aika.
  • En ottaisi äitiyspakkausta. Vaatteiden käyttö on jäänyt meillä tosi vähäiseksi. Yhtä bodyä ja yöpukua on taidettu käyttää, Vaatetta on saatu niin paljon lahjaksi ja itse en ole tykännytpotkari-mallin housuista enkä jalkateristä housuissa, ja melkeinpä kaikissa pakkauksen housuissa oli nämä ominaisuudet. Toki sakset, hiusharja ja muut olivat hyvä juttu -mutta nyt meillä on ne jo eikä niitä tarvita toisia kappaleita.
  • Pistäisin rahaa imetysliiveihin. Nyt mulla on muutamat halvat ja venyneet mutta kun tämä touhu toivon mukaan on loppupuolella, ei enää viitsi. Suurimman osan syksyä olin kotona ilman liivejä ja liikkeellä normiliiveissä, ihan hyvin imettäminen niilläkin onnistuu mutta mukavuus on aivan eri luokkaa imetysliiveissä.

Seuraavaksi satsattavana onkin syöttötuoli. Sen toivoin onneksi jo joululahjaksi eli TrippTrapp tulee taloon tässä kuukauden sisällä 🙂

Mitä te hankkisitte/ette hankkisi näin jälkiviisaina?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe