Terveiset Teneriffalta
Radiohiljaisuus päättyy, ja vaikka viime viikko meni Teneriffalla niin syynä on ollut pikemminkin erilaiset kiireet kuin matka. Enen matkaa oli matkakiireitä ja joulukiireitä ja matkan jälkeen joulukiireitä (tai okei, myönnetään: paniikki). Lisäksi pojalla pukkaa toista hammasta eli nukkuminen on tosi katkonaista japäiväunet menee mullakin ihan puhtaasti nukkumiseen. Mutta lomaan:
Poika olisi tuijotellut palmuja ja maannut lämmössä vaikka kuinka – hassua, yleensähän tuo ei paikoillaan viihdy…
Meille oli tilattu lastensänky huoneeseen. Perillä paljastui että heidän käsitys asiasta oli lisävuode eli yksi nojatuoli oli levitetty vuoteeksi. No eihän siihen laidattomalle vuoteelle voinut vauvaa laittaa, eli hän nukkui sitten mun kainalossa. Onneksi sänky oli leveä!
Keli oli vauvalle justiinsa sopiva, vähän reilu 20 astetta lämmintä. Parasta olikin makoilu rannalla tai altaalla ilman vaippaa 🙂
Kärryissä nukuttiin päiväunet, mutta muuten matka taittui kantorepussa.
Eväinä oli tissimaitoa ja pari pilttipurkkia. Lisäksi syötiin banaania. Poika kyllä katseli aina haikaillen meidän annoksia eli vissiin oli hänen mielestään huonommat sapuskat :D
Täytyy todeta että kokeneenkin matkailijan yllätti lapsen kanssa matkustamisen erilaisuus. Kun ennen on menty kauppakeskuksiin ja sovittu että nähdään tunnin tai kahden päästä, oli järjestelmä nyt: ”Käy sie tuossa kaupassa niin mie työnnän poikaa ettei se herää ja sitte on mun vuoro käydä yks kauppa”. Poikamme ilmiselvästi säästi paljon rahaa, sillä kaupoissa käyminen oli hänen mielestään tylsää. Kaupungilla viihtyi kyllä kantorepussa pitkiäkin aikoja, kunhan katselemista riitti. Matkakohteemme oli Santa Cruz, mutta kävimme bussilla myös Playa de las americasissa ja Puerto de la Cruzissa. Niin bussi- kuin lentomatkatkin sujuivat hyvin, enimmäksee nukkuen ja tissillä torkkuen. Ainoastaan Teneriffalle laskeutuessamme poika vähän itkeskeli korvia, mutta hänellä olikin nuha vielä mennessä, ei enää tullessa.
Mietiskelimme kyllä sitäkin että seuraavalle lomalle voisimme haastaa mukaan mummon ja papan. Olisi mukavaa jos voisi käydä syömässä ihan kahdestan vaikka kerran-pari loman aikana tai juuri shoppailupäivänä jättää pojan altaalle pötköttelemään mummon kanssa. Hyvin reissu sujui näinkin, eikä raivoitkuja nähty kuin muutaman kerran.
Selvä ero ”sinkkumatkustamiseen” oli suunnittelun pakollisuus. Kun lähdimme vieraaseen kaupunkiin meillä oli kartatja valmis suunnitelma minne mennä, kun ennen olisimme vaan tupsahtaneet paikalle ihmettelemään ja lähteneet kävelemään johonkin suuntaan. Lisäksi aloin ymmärtää miksi lapselliset ihmiset maksavat ekstraa saadakseen parvekkeen rannalle/uima-altaalle. Meillä oli kaupunkihotelli jossa oli pieni parveke, eli siellä ei voinu illalla istuskella kun poika nukahti yhdeksän jälkeen. Onneksi hotellissa oli toimiva wifi eli suunnittelimme seuraavan päivän tekemiset iltaisin.
Loma oli ihana ja paluu Suomeen karu. Ei se lämpö, kyllä minä pakkasestakin tykkään, mutta tämä pimeys! Ihan tolkuton väsymys koko ajan päällä. Viikossa ehti jo tottua siihen, että Puoliso oli koko ajan kaverina poikaa hoitamassa. Onneksi ensi viikko on taas lomaa, ja vieläpä mummolalomaa :)