Tila ja sen puute
Tänä viikonloppuna sen täytyy tapahtua. Kolme viikkoa sitä on nyt siirretty, mutta nyt se on edessä. Nimittäin vaatekaappien raivaaminen.
Kun muutin nykyiseen asuntooni liki kaksi vuotta sitten, oli tarjolla oleva kaappitila huikaiseva. Edellinen asuntoni oli pieni sinkkuyksiö, jossa oli tasan 3 vaatekaappia (siis sellaista ihan normaalin kokoista hyllykaappia, joista yhdessä vielä rekki). Nykyisessä asunnossani niitä on pikaisen laskennan tuloksena 9. Ja lisäksi komero, jossa säilytetään liinavaatteet ja pyyhkeet.
Kun Puoliso vuosi sitten kantoi kamansa asuntoon, survoin omia kamppeitani vähän pienempään tilaan. Nyt hänen vaatteensa asuttavat arviolta kolmea kaapillista tuosta yhdeksästä. Eli ei ole Puolisoa tästä tilanpuutteesta syyttäminen. Mikä hassuinta: kumpikaan meistä ei todellakaan ole mitään vaatteista innostuneita ihmisiä. Molemmilla on lähinnä työvaatteita, niitä virttyneitä collegehousuja joissa hengaillaan kotona ja urheiluvaatteita. Mutta miten niitä voi olla niin paljon?
Vaatekaappikriisi lähti tietysti siitä ajatuksesta, että mihin ne vauvan vaatteet sitten laitetaan. Hänelle olisi kai syytä tyhjentää yhden kaapillisen verran tilaa, ainaki ystävieni paisuvien vauvanvaatekaapillisten perusteella. Yksi -tai vaikka kaksikin- kaappia ei todellakaan ole edes vaikea tehtävä, kun kaappeja täyttävistä vaatteista valitsisi kirpputorille vietäväksi ne, joita ei oikeasti käytä. Minun tapauksessani:
– Biletopit, joita olen kyllä vienyt kirpparille jo melkoisen kasan. Silti on muka sellaisia ”luottotoppeja” joita ei vaan voi myydä. Vaikka niitä ei ole käyttänyt kahteen vuoteen.
Muistaako joku vielä nämä ”viiksifarkut”? Sain viimeiset ex-lempifarkkuni raahattua kirpparille vasta ehkä vuosi sitten. Ai milloin käytin niitä viimeksi? Nooo olisko aikaa kulunut 5 vuotta? (kuva täältä)
– Jollain tapaa rikkinäiset vaatteet ”nää on mun lempifarkut, ai hitsi toi persaus oli vähän rikki mutta kyllä mää sen joku päivä korjaan”.
– Puolison nettiostokset. Teepaidat, jotka ovat 75 % varmuudella liian isoja, liian pieniä tai liian leveitä. ”Mutta kun tosi halvalla sain”. Onneksi hän on pikkuhiljaa siirtynyt käyttämään kauppoja, joihin vaatteita voi myös palauttaa…
– Se käsittämätön määrä romua, joka kertyy vaatekaapin pohjalle. Vöitä (voi joskus vielä tarvita, vaikka en koskaan käytäkään vyötä), sukkahousuja (useinmiten rikkinäisiä tai väärää kokoa tms), parittomia villasukkia, heijastinliivejä, alusvaatteita (kyllä, voin vielä joskus tarvita tätä sukkanauhavyötä jota en ole koskaan käyttänyt!) ja venähtäneitä illapaitoja (tämähän on tosi hyvä tallipaita. Laitankin sen tuonne alahyllylle etten varmasti koskaan muista sitä).
Kyllä. Onhan ne kauniit. Mutta käyttääkö niitä joku oikeasti? (kuva täältä)
Näin. Lupaan ja vannon, että maanantaina yksi vaatekaapeistamme on rojusta vapaa ja ihan tyhjä. Kokonaan se nimittäin on tyhjennettävä, jos sen tekee vain osittain, niin romu lisääntyy yön pimeinä hetkinä ja ensi viikolla kaappi on taas täynnä.
Se roinan kirpputorille roudaaminen onkin sitten eri tarinansa…
Tursuavatko vaatekaappisi asioita, joita et käytä? Mitä ne ovat?