Voihan unikoulu

Meillä alkoi nyt unikoulu. Päätös asiasta tapahtui viime yönä joskus kahden ja neljän välillä kun poika mönki, imi tissiä, jutteli, imi tissiä, kääntyili konttausasentoon, imi tissiä…Luonteelleni tyypillisenä totautus alkoi heti- ja niin alkoi huutokin. Tuttia muka, anna se tissi typerä äiti!

Lähtötilanne on siis tämä: laiskuuttani olen opettanut poikani nukahtamaan tissille. Se ei ole ongelma, sillä tarvittaessa pullokin käy tissin korvikkeesta. Ongelma sen sijaan on, että nykyisin poika malttaa nukkua omassa sängyssään ehkä puoleenyöhön. Loppuyö on sitten tuota nihkuamista ja tissin kerjäämistä. Ja tyyppi ei edes ime vaan haluaa vaan nukkua tissi suussa. Huono-unisuus on jatkunut nyt muutaman viikon, siitä lähtien kun poika oppi ryömimään ja eteni konttaamiseen asti. MLL:n vanhempainnetti lohduttaakin: ”Univaikeudet ovatkin hyvin yleisiä juuri 6–9 kuukauden iässä.” 

Unikoulun kohde totisena. Simahtaminen tapahtui ehkä kaksi minuuttia liikkeellelähdön jälkeen.

Päättelin siis, että sängyssä syöminen loppuu nyt. Tissiä saa päivällä ja illallakin, mutta ei sängyssä. Yösyötön koitan lopettaa kokonaan. Heräilyyn koitetaan tassutusta ja tuttia.

Sydän meinasi silti särkyä kun katsoi aamulla totaalisen uupunutta, totista ja itkuista pikkupoikaa. Olisin toivonut että hän olisi halunnut luopua tuosta tissistä itse, mutta sitä ei näytä tapahtuvan. Työtkin alkaa jo toukokuussa, eli senkin puolesta pitäisi alkaa vieroittamaan tissihommista.

Onneksi ulkona on aurinkoinen ilma, niin äiti saa kaivaa kaapista isoimmat mahdolliset aurinkolasit peittämään mustat silmänaluset.

Hyviä vinkkejä yötissittelyn lopettamiseen? Kuinka nopeasti teillä sopeuduttiin tilanteeseen?