Etsivä löytää

”These boots are made for walking” soi päässä koko iloisen pakkaspäivän, kun aamun sarastaessa läksin bussipysäkilleni kohti ensimmäistä työpäivää.

Ajattelin, että olikohan kartassa vikaa, kun oikeaan paikkaan talsittuani oli alueella pelkkää aitaa ja ilmeisesti työmaata..? Jukran pujut, täytyi siis heti ensimmäisenä päivänä myöhästyä tyylikkäästi.. Kehno turistikartta kädessäni vaelsin pakkasesta kankeana muutaman mutkan kautta, kunnes viimein näkyi valoa tunnelissa ja edellispäivästä tutut rakennukset siinsivät edessä. Sitä voitonriemua! 

Ehdin melkein kuolla tylsyyteen kun kuvittelin 7 tunnin päivän kulkevan kaavalla ”watch and learn”, mutta iloiseksi yllätykseksi sainkin ensimmäisen mamman eteeni ja pääsin esittelemään sorminäppäryyttäni rullakampauksen muodossa. Seuraavaksi siirryinkin jo HC hommiin – sakset käteen ja tulkkauksen jälkeen mallinmuutosta leikkaamaan! Saksia sain pään jos toisenkin, ja jos jotain uutta opin, niin Hollannissa ei paljoa  pesupaikalla tuhista vaan asiakas useimmiten pesee päänsä etukäteen kotona. Time is money..

Nooh, päivä meni lupsakasti, kunnes lähdin taas viisauksissani ja vertaansa vailla olevan suuntavaistoni kanssa jalan kohti juna-asemaa, jossa oli määrä tehdä tärskyt matkatovereiden kanssa.  Ylitin kanaalin suuntaansa, tein todella leveän, suorastaan kaupunginkattavan U-käännöksen ja päädyin asemalle vajaan tunnin hoipertelun jälkeen. Voitte kuvitella..  bussikortit ostettuamme lähdimme hieman kärttyneissä tunnelmissa etsimään ruokakauppaa.. sisäinen navigaattori petti ehkä jälleen kerran ja sik-sakin kuvat lumihangessa, jälleen vajaan tunnin lönkyttelyn jäljeen siinsi edessä viimein tuttu marketti ruokaa notkuvine hyllyineen. Hyvä ruoka, parempi mieli!

Tiivistettynä?

Etsivä löytää eikä kysyvä tieltä eksy.

 

-A