Lunta sataa ja siirtolapuutarha nukkuu talviunta. Parkkipaikalla on pari autoa ja pääportti on tilapäisesti auki, joku taitaa tehdä pientä remonttia sisätiloissa. Kävin viemässä mökkiin pari kosteudenkerääjää ja lakaisin samalla terassin lumesta, vaikka sitä onkin satanut vasta pari hassua senttiä. Saa nähdä minkälainen talvi on tulossa ja koska kevät alkaa.

Vielä pitäisi malttaa odottaa 4,5 kuukautta taimimyymälöiden avautumista ennen istutuksen aloitusta. Kukkien suhteen ei vielä ole suuria suunnitelmia, jotain ruusuja olisi tarkoitus kokeilla ja samalla katsoa, mitä monivuotisia kasveja maasta alkaa nousemaan. Mökkiä kiertäessäni huomasin myös jo hieman rapistuneen maalin ikkunaluukuissa, eli se täytyy myös ottaa agendalle heti ilmojen lämmettyä. Ihanaa suunnitella ja pohtia asioita, sillä parastahan on se, kun on jotain mitä odottaa.

Ehdin seurailla siirtolapuutarhamarkkinoita useamman viikon kesällä ja vierailin myös neljässä eri puutarhassa pk-seudulla ennen ostopäätöksen tekemistä. Omaan valintaani vaikuttivat useat tekijät, joista tärkeimpänä toki itse puutarhan ja mökin kunto, sijainti sekä hinta. Muita pohtimisen arvoisia asioita olivat myös kulkuyhteydet/pysäköinti (ei aivan suoraviivaista joka paikassa), puutarhan säännöt (onko ns. viljelypakkoa vai ei) ja se, sijaitseeko puutarha-alue omalla vai kaupungin vuokratontilla (tonttivuokran hinnannousu on lähes väistämätön seikka tulevaisuudessa).

Vertailua tehdessäni huomasin, että Uudenmaan alueelle on myös rakentumassa pari aivan uutta siirtolapuutarhayhteisöä, joista yksi sijaitsee Espoossa ja yksi Porvoossa. Yhteistä näille alueille ovat uudet ja moderneilla mukavuuksilla varustellut mökit ja ehkä hieman yllätyksenä varsinaisen viljelyalueen erillinen sijainti yhteisellä alueella. Jokaisen palstan piha ja puutarha ovat myös luonnollisesti aivan alkutekijöissä ja niiden kasvattamiseen meneekin varmasti alkuun useampi kesä. Aika hurjissa hinnoissa näkyvät olevan – jopa 5000-6000 e/m2, joka on merkittävästi enemmän kuin vastaavan vanhemman mökin hinta.

Kuvien perusteella uusista alueista saa hieman kolkon vaikutelman ja keskeneräisyyttä pitää varmasti sietää samalla tavalla kuin muissakin uudiskohteissa. Ajan myötä näistä puutarhoista tulee kuitenkin varmasti myös hienoja ja on mielestäni erittäin positiivista, että siirtolapuutarhojen suosio on nousussa myös nuorempien sukupolvien keskuudessa. Ehkäpä ensi kesänä täytyy tehdä päiväretki näihinkin puutarhoihin..