Tammikuu: Lunta tuli ihan älyttömät määrät lähes joka viikko ja lämpötila vaihteli plusasteista pariinkymmeneen pakkasasteeseen. Lumitöitä ja kesän suunnittelua sekä pari sisustushankintaa.

Helmikuu: Edelleen hyvin talvista ja kylmää. Jatkoin maalausta mökin sisätiloissa ja suojasin pienemmät tuijat pihalla.

Maaliskuu: Pieniä valonpilkahduksia keväästä, mutta talvi jatkui. Mökin pintaremontti valmistui sisällä. Ilmalämpöpumppu lämmitti mukavasti ja mahdollisti sisämaalauksen kylmillä keleillä sekä mökillä yöpymisen pääsiäisenä. Lumet sulivat vauhdilla ja lähes kokonaan loppukuusta.

Huhtikuu: Lämpötila pysytteli suurimmaksi osaksi plussan puolella, mutta yöpakkasia oli vielä ja alkukuusta tuli myös lunta. Nurmikon hoitoa, haravointia ja kalkitsemista. Pihalla alkoi tapahtumaan; idänsinililja ja krookukset nousivat maasta kukkimaan. Lunta satoi runsaasti vielä viikko ennen vappua.

Toukokuu: Vietettiin vappu mökillä, lämpötila oli lähes +20 astetta. Sen jälkeen viileni hetkeksi, mutta loppukuussa helteitä jopa lähes +30 asteeseen saakka. Kasvihuoneen pesu höyrypesurilla sekä kompostin tyhjennystä, tehtiin kaikki istutukset kuun puolivälissä ulos ja kasvariin. Puutarha täydessä vauhdissa ja kukassa.

Kesäkuu: Alkukuusta oli vielä hellettä ja sitten tuli sateita ja viileämpää useaksi päiväksi. Ostin amppelit ulos ja neilikoita ikkunalaudalle. Työntäyteinen pari viikkoa kului maalatessa ja sisustaessa kuistia, juhannukseen mennessä oli jo valmista. Puutarhasta saatiin ensimmäinen sato; retiisiä, lehtikaalia ja kurkku. Pionien kukinta päättyi loppukuussa.

Heinäkuu: Kasvihuone jatkoi kasvuaan ja salkopapua tuli todella runsaasti: 5 satoa neljän viikon sisällä. Tomaatit olivat vielä pieniä ja vihreitä ja kurkku jatkoi maltillista tuotantoa. Kärhöt kukkivat ja kasvoivat hurjasti, auringonkukat olivat vielä nupussa. Nurmikkoa leikattiin vain harvoin, rikkaruohoja kitkettiin sitäkin enemmän. Yövyttiin mökillä myös usein, hellepäiviä oli mukavasti. Daalia kukki.

Elokuu: Kuu alkoi sateisena, mutta lämpöä edelleen reilut +20 astetta. Muokkasin salaattipenkin uuteen uskoon koristekivillä ja viljelylaatikolla, johon istutin krysanteemeja. Ostin alennuksesta uusia kukkaruukkuja ensi vuodeksi. Yrtit ovat jatkaneet kasvuaan koko kesän ja minttu kukkii, myös ruusut aloittivat kukinnan hitaan alun jälkeen. Tomaatit kypsyivät ja kurkkua, sekä vihreitä papuja tuli edelleen runsaasti. Auringonkukat aukesivat, humalaköynnös kasvoi. Kirsikkapuun alasleikkaus, sillä se oli harmittavan ylikasvanut.

Syyskuu: Lämpötila laski huomattavasti ja syksyn sateet alkoivat. Kasvihuoneen tyhjennys ja siivous, kuihtuneet kesäkukat kompostiin ja yleistä siivoilua pihalla. Myin vanhan pihakeinun pois ja takapihalle tuli huomattavasti lisää tilaa sen myötä. Paviljongin katto ja seinät varastoon ja terassin kalusteet pressun alle suojaan. Humala ei lopulta kukkinut lainkaan tänä vuonna.

Lokakuu: Ruohonleikkuu viimeisen kerran tänä vuonna ja pihan siistimistä, mökki talviteloille kuun puoliväliin mennessä. Kesävesikin katkaistiin ja vessat on suljettu, joten kausi oli virallisesti ohi. Laitoin ilmalämpöpumpun pitämään peruslämpöä yllä.

Marraskuu: Yllättävän lämmin ja myös sateinen kuukausi, vein kesärenkaat mökille talveksi säilöön. Pihalla ei mitään ihmeellistä, vielä ruoho vihertää vaikka ajoittain on yöpakkasia. Suojasin ruusut ja hortensian havuilla juuri ennen ensilumen tuloa.

Joulukuu: Vuoden sähkölasku oli vain 13 e/kk, iloinen yllätys 🙂 ilmalämpöpumppu on siis erittäin taloudellinen ratkaisu, eikä sen käytössä kannata turhaan kursailla. Talvi on tuloillaan, mutta huomaan ajatusten jo silloin tällöin käväisevän ensi keväässä… Muutama kuukausi enää ja sitten pääseekin taas puutarhahommiin!

Heti alkuun plussat: Olen äärettömän iloinen siitä, että mökkipalstalla on hyväkuntoinen kasvihuone erinäisiä kasvatuskokeiluita varten. Kasvihuoneen etu on ehdottomasti se, että linnut tai jänikset eivät kovin helposti pääse syömään satoa verrattuna lavakasvatukseen ulkona. Ruukuissa tapahtuvassa kasvatuksessa myöskään rikkaruohoja ei tarvitse kitkeä. Lisäksi hassua kyllä, mutta itseistutettuihin taimiin vähän kiintyy ja on fiiliksissä, kun oma kasvatus tuottaa tulosta 🙂 ”Sisätiloissa” voi koittaa kasvattaa sellaisiakin vihanneksia ja hedelmiä, jotka eivät välttämättä viihdy niin hyvin ulkona – itse ajattelin ensi vuonna kokeilla vesimelonia ja jotkut ovat myös kasvattaneet viinirypäleitä.

Kasvatus ja viljely tuo muutenkin jännitystä elämään – ovatko kasvit jo tehneet kukkia, tai jopa satoa viime kerran jälkeen? Selvisivätkö tomaatit helleaallosta, entä kylmettyivätkö kurkut yöllä? Jokainen päivä puutarhalla on uusi mahdollisuus!

Ja sitten pari miinusta: Täysin suojassa eivät kasvit kuitenkaan ole edes omassa kasvihuoneessa. Yleisimpiä tuholaisia ovat mm. vihannespunkki, kirvat, ripsiäinen, ansarijauhiainen, harsosääski ja jopa etanat. On jokaisen omassa harkinnassa, haluaako teollisia torjunta-aineita käyttää vai koittaako selvitä ekologisemmilla ratkaisuilla (esim. leppäkertut). Ovia ja ikkunoita ei kuitenkaan voi sulkea, sillä ilmanvaihdosta pitää huolehtia ja lämpötilaa sekä ilmankosteutta seurata. Lämpötila kipuaa helposti todella korkeaksi ja kasvihuone tuntuu minisaunalta siinä vaiheessa.

Kasvari onkin harrastuksena aika sitova, sillä kun taimet on kerran istutettu, täytyy niitä myös hoitaa. Kastelujärjestelmä helpottaa vesihuoltoa, mutta niiden varaan ei täysin voi luottaa kuin parin päivän ajan kerrallaan. Helpointa onkin asua mökillä taimien kanssa, tai sitten käydä paikalla kastelemassa joka toinen päivä. Jos lähtee itse reissuun, niin kasvihuoneelle on lähes välttämätöntä hankkia hoitaja, vähän kuten lemmikillekin.

Kasvihuoneeseen ei myöskään voi valita ihan mitä tahansa lajeja kasvatettavaksi, vaan niiden tulisi olla itsepölyttyviä (partenokarppisia), sillä sisällä ei tapahdu pölytystä hyönteisten toimesta samalla tavoin kuin ulkona. Usein tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä erilaisia kasvihuonekurkkuja ja -tomaatteja sekä muita lajikkeita on myynnissä runsaasti.

Jos jonkinlaisia huonoja puolia pitäisi vielä lisäksi listata, niin kyllähän se on niin, että kasvatushommaan saa uppoamaan aika paljon rahaa kuten puutarhan ylläpitoon yleensäkin. Jos hankkii uudet ruukut (mitä tahansa halvimpia laastisaaveja ei kannata käyttää), mullat ja turpeet, lannoitteet, taimet sun muut tykötarpeet niin pari sataa euroa on siinä vaiheessa kulunut hyvinkin nopeasti. Mikäli kasvatuskauden haluaisi aloittaa tosi aikaisin, niin sitten vielä mahdolliset lämmittimet ja kasvivalot vievät aika paljon sähköä muiden kulujen lisäksi.

Mutta on se niinkin, että harrastukseen kuluvaa aikaa ja rahaa ei niin kovin tarkasti kannata laskea ja mikä onkaan mukavampaa, kun syödä itsekasvatettua satoa ruokapöydässä, edes niitä kahta kurkkua ja kolmea tomaattia!