Saikuttelua

Eilen illalla supisti. Oikeastaan koko illan, kaiken sen ajan kun en istunut tai maannut ja välillä silloinkin. Ei ne sattuneet, mutta lopulta alkoi vatsa tuntua kipeältä sen kiristyksen takia. Supistelua on ollut kyllä työpäivien jälkeen jo useamman viikon, mutta viikonloput ovat aiemmin olleet melko supistusvapaita. Illalla piti jo pari kertaa pysähtyä kesken tekemisen, kun tuntui ettei pysty hengittämään.

Uusi viikko alkoi ihan yhtä kivasti kuin edellinen loppui. Heti aamusta oli jotenkin kumman vetämätön olo ja maha hiukan kipeän tuntuinen. No, vedin aamupalapuurot nassuun ja rupesin tekemään lähtöä töihin. Ennen lähtöä kiroilin ääneen, kun tuntui että taas supistaa. Ajoin töihin, vähän myöhässä jo ja parkkipaikalta kävellessä alkoi taas supistamaan. Menin töihin, pyysin anteeksi myöhästymistä ja kerroin, että olo on hiukan kehno. ”Nyt soitat heti sinne neuvolaan” kuului työkavereiden suusta. Soitin ja kotiutumiskäskyhän sieltä tuli.

Neuvolatäti tutki, ettei Erkko ole päättänyt kääntyä ympäri, mikä voisi olla syynä koville supistuksille. Vielä mitä, ylösalaisin hengaa edelleen ja painaa päätään jo suht alas. Sykekin oli hyvä ja virtaa riittää entiseen malliin, eli ei tyypillä ainakaan hätä ole. Labraan kävin viemässä näytteen ja terkka otti bakteeriviljelyt alakerrasta. Voisi olla hiivaa, eli varmuuden vuoksi apteekin kautta kotiin. Kaksi päivää saikkua ja LEPOA. Ei tällaiset supistukset sinänsä vaarallisia ole, mutta ei oikein pysty töitä tekemään jos kaikki touhuaminen pistää supistamaan. Eikä kivikovan mahapallon kanssa ole mukavaa olla. Ja kivuttomat supistukset voivat kyllä muuttua kivuliaiksikin.

Nyt sitten huilataan. Tänään on koko päivän alkanut supistaa lähes välittömästi jos kumartelee tai kurkottelee tai ylipäätään touhuaa yhtään reippaammin. Jos tilanne ei helpotu huomenna, niin keskiviikkona lääkäriin. Siihen mennessä on tuloksetkin tulleet. Ärtsy tulehdus kun voi aiheuttaa koviakin suppareita. Mutta jos supistusherkkyys ei vähene eikä mitään tulehdusta löydy, on tiedossa todennäköisesti lisää saikkua.

Pitkään meni miettiessä, mikä oikeastaan on supistelua. Nyt ollaan siinä jamassa, että joudun miettimään mikä on liikaa. Seuraava vaihe on sitten varmaan se kipeiden supistusten kellottaminen. Sitä saan toivottavasti odottaa vielä monta viikkoa.