Kp60, miten menee?
Varoitus! Sisältää limaa ja muita hyvin intiimejä termejä 😉
****************************
Palataas itse asiaan ”kauneusblogi”-hetken jälkeen eli…
Hyvinhän meillä menee, vaikka lukemat onkin jo aika hirvittävät. Minua kävi nimittäin moikkaamassa Iso O! Ei orgasmi vaan OVULAATIO! Nojoo, on noita toisiakin ollut lähipäivinä (hihi) ja hyvä niin koska ovulaatio on tosiasia! Laitteisto toimii sittenkin, vaikkakin vähän viiveellä.
(Välihuomautuksena pieni hihityshetki, Iso O:sta tulee välittömästi mielikuva jostain suomiräppäristä, hehheh.)
Niin. Tänä aamuna siis lämpötila on pikkuisen noussut (36,6)ja tissit on tooodella herkät. Viikonloppuna jo toiveet heräsi, koska petipuuhat aiheutti paljon ikäviä tuntemuksia alavatsassa ja vihlontaa tuntui muutenkin. Ja sitä ovulaatiolimaa muuten riitti! Ei voinut erehtyä, mistä on kyse, kun märkä olo ja ”holahtelu” häiritsi työntekoakin :D Limahan ei tosiaan vielä tarkoita, että ovulaatio todella tapahtuu, se on vain ennakoiva merkki. Koska normaalisti tissit, varsinkin nännit, on lähes tunnottomat, olen tulkinnut niiden herkistymisen ovulaation merkiksi. Pariin kiertoon sitä ei ole ollutkaan.
Piti sisäistäkin meininkiä tsekkailla, kun merkit alkoi vaikuttaa lupaavilta. Sieltähän löytyi sitten hyvinkin korkealta pehmeä ja avonainen kohdunsuu, mikä vahvisti fiiliksiä lisää. Eilen tilanne oli jo muuttunut, kohdunsuu tuntui huomattavasti ”kovemmalta” eikä ollut enää niin auki.
Peitto on heilunut tyydyttävästi viime aikoina, himotkin puhui ovulaation puolesta, joten tärppiin pitäisi olla hyvät tsäänssit. En tosin uskalla toivoa tällä hetkellä oikein mitään. Pitkittynyt kierto on alkanut ahdistaa aikalailla, naamakirjan ultra- ja vauvauutiset saa kihisemään kiukusta ja olenkin ollut aikeissa soittaa neuvolaan kysyäkseni apua tilanteeseen. Nyt, kun ovulaatio on bongattu, odotan kaksi, max kolme viikkoa menkkoja tai positiivista testitulosta. Jos ei kumpaakaan kuulu, tämä jo nyt viulunkieltä muistuttava nainen haluaa jonkinlaisia nappeja, joilla punainen noita saadaan houkuteltua paikalle. Vaadin ehkä myös ultrausta, jotta selviäisi onko mitään tapahtunut.
On toisaalta kiva huomata, että monen kuukauden omavalvonnasta on jotain hyötyäkin. Nyt sitten odotellaan. Jatkuvaa odottelua tämä touhu. Uskaltaisinko luvata, etten valita kertaakaan odottelusta jahka joskus siitä THE odotusajasta pääsen nauttimaan :D
Kohta on kuitenkin siis jännät paikat, niin kuin oli aussikaverilla Sirkus Finlandiassa alkukesästä. Kyllä tässä omassa jännärissä on minulle justiinsa sopivasti.