No ne lapsimessut

Aikaa on kulunut jo viikko, mutta ihan nopeasti palaan viime lauantaihin 🙂

Messukeskuksessa, Helsingissä siis, järjestettiin viime viikonloppuna Lapsimessut. Samaan aikaan siellä oli muutamat muutkin messut, mutta sattuneesta syystä lapsiasiat ovat meillä kovassa huudossa 😀

Aamu ei alkanut ihan suunnitelmien mukaan, kun myöhästyin junasta pahvipääni takia. Onneksi kyseessä on paikallisjuna ( a.k.a. kiskobussi), joten ajoin pari pysäkinväliä (n. 20km) ja pääsin hyppäämään junan kyytiin. Reilun 3tunnin junamatka meni syöden ja nukkuen, ennen Pasilaan saapumista ehdin sutaista naamaani jopa vähän meikkiä.

En käy tuolla suomineidin alapäässä kovinkaan usein, mutta junamatkailu ja Messukeskuskin ovat tulleet tutuiksi. Päivän jännitysmomentin tarjosikin jokin aivan muu: messuilla oli tarkoitus tavata muutama naisihminen Facebookin mammaryhmästä, johon liityin itse jo alkuraskaudessa. En ollut koskaan aiemmin ollut ”miitissä”, jossa kaikki olisivat toisilleen ennestään vieraita. Ei meitä kovin vieraiksi olisi uskonut, niin hyvin tultiin juttuun! Ihmiset tuntuivat hassulla tavalla tutuilta, mutta ollaanhan me juteltu jo useita kuukausia netissä ja jaettu niitä henkilökohtaisimpiakin asioita. Sattui vielä niin, että kaikki odottavat ensimmäistä lastaan, joten samaistuttiin kyllä toisiimme. Keskustelu rönsyili kyllä joka suuntaan ja harvemmin sitä jakaa intiimejä asioitaan toiselle pari tuntia ensitapaamisen jälkeen. Onnistuttiin kai herättämään paheennustakin muissa ihmisissä kovaäänisellä kälätyksellä ja naurunremakalla, mutta oli meillä ainakin hauskaa! Toivottavasti kyseisiä naisia tapaa vielä joskus uudelleenkin. Mammaryhmässä on porukkaa ihan ympäri Suomea, joten tapaamiset vaativat kyllä kunnon suunnittelua. Ehkä ensi vuonna tavataan lapsimessuilla melkein vuosikkaiden vauvojen kanssa 🙂

Mitenkäs se päivä sitten meni? 

Ensimmäisenä kävin kuuntelemassa Bebesin järjestämän luennon ensiviikoista vauvan kanssa. Tykkäsin luennosta kyllä, vaikka selkä kiroili istumista heti junamatkan päälle. Luennoitsija korosti molempien vanhempien merkitystä ja isän roolia, puhui imetyksestä ja ihokontaktista ja painotti, että vauva ei tarvitse paljoa materiaa, vaan ennenkaikkea ihmiskontaktia, läheisyyttä ja turvaa. Asiaa.

Luennon jälkeen ”kokoonnuttiin” siis kolmen muun pallomahan kanssa ja lähdettiin tutustumaan messujen tarjontaan. Älyttömästi kaikkea: vaatteita, leluja, tarvikkeita joka lähtöön ja porukkaa kun pipoa! Tunnin verran kierreltiin ympäriinsä, osa meistä sai ostettuakin jotakin, mutta runsaudenpula sekoitti ainakin oman pään. Sitten tulikin jo nälkä ja lähdettiin vaappumaan kohti ruokaa. Ruoan ja jälkkärikahvin/-teen jälkeen lähdettiin uudestaan pyörimään muiden ihmisten joukkoon. Tavattiin yksi pallomaha lisää, kierrettiin vielä hetki lapsimessuja ja valuttiin sitten hetkeksi lähi- ja luomuruokamessuille. Melko pienet olivat, mutta joitain kivoja maistiaisia löytyi ja vissiin kaikille tarttui kotiinviemisiksi päänkokoisia pullia 😀

Muut mammat lähtivät kotimatkoilleen jo aiemmin ja jäin itse vielä pyöriskelemään messukeskukseen, juna kun lähtisi vasta kuuden maissa. Kun porukka alkoi vähentyä, osasin keskittyä enemmän kaikkeen tarjolla olevaan. Ostin pientä kivaa ja juttelin useammalla ”kojulla” (miksi niitä pitäisi kutsua, kun kojuista tulee mieleen tori” myyjien/esittelijöidöiden kanssa. Pyörähdin myös Kädentaito-messujen puolella.

Oma kroppa kesti kasassa yllättävän hyvin, vasta viiden maissa alkoi selässä tuntua pahalta. Närästys ilmaantui seuraksi jossain vaiheessa, eikä siitä sitten päässytkään eroon yhtään millään. Kotimatka oli todella tukala: närästys poltti koko keskivartaloa ja selkä veti kilarit jo asemalla istuskelusta. Närästyksen takia en kyennyt oikein syömään tai juomaan mitään, renniestä ei ollut mitään apua ja koko ajan oli oksettava olo enkä saanut nukuttuakaan. Että päivä oli tosi kiva ja kivuton, mutta kostautui lopulta :/ Kotona käperryin sikiöasentoon sohvalle, pureskelin pari närästystablettia ja söin hiukan jugurttia. Kun polttelu hiukan helpotti, raahustin sänkyyn ja nukahdin lähes samantien 😀

Ja ne ostokset?

WP_000852 (640x480).jpg

Villervallan body ja kahdet pöksyt, 5e/kpl. Melkein tilasin talvella tuon bodyn netistä. Kaikki kokoa 74, kun noita pienimpiä kokoja on valmiiksi jo aika paljon..

WP_000856 (640x480).jpg

Metsolan milkmess-jumpsuit (koko 80), jota myöskin ehdin useamman kerran nettikaupassa pyöritellä. Jättikokoisia liivisuojia ostin kolme pari Laurelinilta, yksi pari ehtikin jo käyttöön ennen kuvan ottoa. Yöllä tuollaiset isot on varmemmat 😀 Muumikirjoja olisin saanut ihan kirjakaupastakin, mutta sattuivat nyt silmään WSOYn osastolla, niin päätin ostaa. Nuo ovat omat suosikkitarinani 🙂 Maisa-kirjan sain kaupan päälle, kun ostin kolme kirjaa.

WP_000878 (640x480).jpg

Ja se kolmas kirja oli tämä! Aion tehdä ts. skräpätä Erkolle vauvakirjan, tai paremminkin koko lapsuuden kattavan leikekirjan, mutta tykästyin tähän Muumilaakson vauvakirjaan.

WP_000880 (640x480).jpg

Sivuilla on paljon muumipiirroksia sekä pätkiä tarinoista, kuten tuolla ”Ensimmäinen joulusi”-sivulla. Kirjassa ensimmäinen aukeama on ajasta ennen vauvan syntymää, vähän jo pähkäilin mielessäni, mitä sinne kirjottaisi 🙂 Kirjassa edetään kronologisesti vain alussa (kotiintulo, nimenanto, ensimmäiset kuukaudet), sen jälkeen sivut on ”teemoiteltu” esim. ”ensi kerran sinä”, ”terveyttäsi vaalittiin”, ensi sanasi”, ”ulkoilu” ja viimeisimpänä ”ensimmäinen koulupäivä” ja kasvutaulukko. Leikekirjan kokoan sitten täysin kronologisesti, kun ei ole valmista pohjaa.

WP_000886 (640x480).jpg

Ja se Maisa-kirja näyttää avattuna tältä! 😀 Luin nopeasti kassalla, että kyseessä on näyttämökirja, mutta yllätyin melkoisesti, kun avasin kirjan kotona! Kirjasta tulee siis ”neljähuoneinen” ja mukana on useita paperinukkeja, mm. tietenkin Maisa itse, traktori ja useita Maisan ystäviä. Mukana on myös pieni kirjanen, jossa kerrotaan mitä Maisa ystävineen tekee maatilalla. Tätä ei hetkeen voi antaa Erkon luettavaksi, mutta pääsee varmasti testiin jo sitä ennen lapsivieraillamme 🙂

WP_000909 (640x480).jpg

Kädentaito-messuilta löysin vielä Elvarin söpöt korvikset. Olen vähän huono käyttämään koruja, mutta ostelen niitä mielelläni. Pitkästä aikaa annoin itselleni luvan ostaa yhden korun tai koruparin, mutta oli lähes mahdoton tehtävä valita kaikista ihanista koruista yhdet!

Ostettavaa siis löytyi, mutta ilmaistuotteisiin olin hiukan pettynyt, samaa sanoivat seuralaiseni. Minun käsitykseni messuista on, että kotiin saa kantaa läjän pieniä pussukoita, kyniä, pinssejä, karkkeja ja muuta pientä krääsää 😀 Maistiaisia oli tarjolla jonkin verran sekä lapsi- että lähi/luomupuolella, mutta ei niitäkään tarpeeksi. Enemmän ruokaa odottajille 😉

Messuilla oli aivan älyttömästi lapsiperheitä, pieniä ja isoja naperoita. Mietin, että vuoden päästä voisi Erkon pyöräyttää liinaan tai reppuun ja lähteä kurkkaamaan messut hieman eri silmin. Mutta lähtisinkö päiväksi satojen muiden vanhempien ja lapsien sekaan ahdistumaan leikki-ikäisen kanssa? Eeeen välttämättä 😀

***

Nyt tämä mamma ryhtyy siivoilemaan kämppää, naputtelee sen jälkeen pari koulutehtävää/lukee tenttiin ja vielä niiden päälle leipoo vähäsen iltakahvivieraille. Katsotaan mikä on olo, kun vieraat saapuvat, toivottavasti Erkko olisi yhteistyöhaluisempi kuin eilen eikä nyrkkeilisi rakkoa koko päivää 🙂

Hyvää pääsiäistä itse kullekin, palataan pyhien jälkeen asiaan 🙂 <3

pinklady & Erkko 33+2

Suhteet Oma elämä

Tyttö nimeltä Erkko?

Vahva poikaolo on pitänyt pintansa jo puolivälin kieppeiltä saakka, mutta tällä hetkellä se pikkaisen horjuu. Tai enemmänkin olen älynnyt, että ”tunteesta” huolimatta Erkko voi ollakin tyttö. Sen takia olen lähes maanisesti pyöritellyt tytön nimiä mielessäni ja paperilla. Kerroin meidän nimipohdinnoista jo täällä ja nyt ollaan otettu vielä rakenneultran aikaisestakin takapakkia. Pojan nimi siis on ja tytöllekin saatiin muutama viikko sitten muotoiltua yksi molempia miellyttävä kolmen nimen yhdistelmä, mutta mies alkoikin epäröidä kutsumanimeä. Ihan ymmärrettävistä syistä, ei siinä. Mutta nyt tuntuu, ettei sopivaa tytön nimeä ole olemassakaan ja kutsumanimen myötä meni uusiksi myös toinen ja kolmas nimi. Äh. Tuntuu, että on hirveän väärin lasta kohtaan, että pojan nimestä olemme niin varmoja, kun beibinen saattaa olla pieni tytöntyllerö 😀 Erityisen hauskan hommasta tekee minun ”rajoitukseni” nimien suhteen, joista kerroin jo aiemmin. Yritän olla ajattelematta asiaa, kyllä se nimi sitten löytyy, kun lapsi syntyy, vaikka olisikin tyttö. Mutta silti nimiä tulee mietittyä joka päivä.

Vauvan sukupuoli tai siis epätietoisuus siitä ei itsessään ärsytä enää. Tai no vähän kyllä, mutta sen vahvan poikaolon takia. Kun en siihen uskalla luottaa, vaikka haluaisin. Olen kuunnellut monia veikkauksia sukupuolesta, milloin minkäkinlaisin perustein. Molempia veikkauksia on kyllä tullut. Ja kaikenmaailman keinoja on sukupuolen veikkaamiseen. Teenpä yhteenvedon, mitä mikäkin humpuuki ennustaa 🙂

Tyttö vie äitinsä kauneuden.
=  POIKA. Ei oikeestaan mitään muutosta.

Poikamaha on pyöreä ja edessä, tyttömaha leviää vaakasuunnassa.
= POIKA. Ei tätä palloa takaapäin erota. Lantion seutu (siis perse) on kyllä levinnyt, mutta kai se vähän kuuluu levitäkin.

Poikaa odottavalla linea negra ulottuu häpyluusta yli navan, tyttöä odottavalla viiva jää navan alle.
= TYTTÖ. Napaan asti taitaa justjust yltää.

Poikaa odottava himoitsee suolaista, tyttöä odottava taas makeaa.
= TYTTÖ. Alkuun oli kyllä suolasen himoakin, mutta olen viime viikkoina syönyt paljon karkkia, mikä on aika epänormaalia minulle.

Pojasta säärikarvat alkaa kasvaa nopeampaa.
= TYTTÖ. Tai en ole ainakaan huomannut nopeampaa kasvua. En ole kyllä karvoja sääristä poistellut pitkään aikaan, että nyt sokeroinnin jälkeen ehkä vasta näkee 😀

Pojasta vauvan isä lihoaa odotusaikana, tytöstä ei.
= TYTTÖ. Jos ei viime viikon Levin reissua lasketa, T on laihtunut raskausaikana.

Tytöstä ikenet verestävät odotusaikana.
 =  TYTTÖ.

Pojan kanssa ei ole pahoinvointia, tytön kanssa kyllä.
  = POIKA.

Vilkas sikiö on poika, rauhallisempi sikiö on tyttö.
  = POIKA.

Jos sänky on oveen nähden poikittain tulee tyttö. Jos pitkittäin, niin poika tulee.
  = POIKA.

Poika on tehty ovulaatioaikaan, tyttö ennen sitä.
 = voi olla kumpi vaan 😉

Mikäli raskausaika on vaikea, lapsi on poika.
= TYTTÖ.

Lihaa paljon syövä äiti tulee saamaan pojan, koska liha on miehen ruokaa.
 = POIKA.

Poika aiheuttaa närästystä.
  = POIKA.

Vauvan syke: alle 145 poika, yli 145 tyttö.
 = TYTTÖ. Vaihtelevasti 145 allekin, mutta pääsääntöisesti yli 150.

Kiinalainen syntymäkalenteri ennustaa?
  = POIKA

Legendan mukaan Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä synnytyshetkellä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luvut ovat joko parillisia tai parittomia, tulossa on tyttö. Jos toinen luvuista on parillinen ja toinen pariton, luvassa on poika.
= ei voi tietää vielä, laskettu aika on 5.6. ja mamman synttärit 9.6. 😀

Jos rinnat kasvavat heti raskauden alussa, on odotettavissa tyttö.
= hmmm. Kai ne vähän kasvo. Tai en kyllä tiedä/muista 😀

Jos oikea rinta kasvaa enemmän, on tulossa poika ja jos vasen kasvaa enemmän, tulee tyttö.
= samankokoset on olleet ja ovat edelleen 😀

Jos vatsasi on kovin ylhäällä, vauva on tyttö. Jos taas alhaalla, tulossa on poika.
= TYTTÖ. Kyllä kai se melko ylhäällä on.

TYTTÖ = 8
POIKA = 8

Juu-u, sehän on ihan fifty-sixty kumpi tulee 😀

Sitten on tietty vanhan kansan sormustesti:
Laita  sormus hiukseen roikkumaan, pidä hiuksesta kahdella sormella kiinni ja laita tulevan äidin pään päälle roikkumaan. Sormus alkaa liikkua joko ympyrää tai edestakaista liikettä, syntyvä liike tarkoittaa tyttöä, koska äiti on tyttö, liike voi siis olla kumpi vain. Seuraavaksi nosta sormus roikkumaan vatsan päälle, jos sormus tekee samaa liikettä kuin äidin pään päällä tulokas on tyttö, jos taas liike on eri, tulokas on poika. Sormus saattaa välillä lopettaa liikkumisen kokonaan ja aloittaa sen hetken päästä uudelleen, tämä kertoo montako lasta nainen tulee saamaan.

Tein sormustestin itse itselleni ja silloin ennusti tyttöä. T teki sen juuri uudestaan, ja edelleen näytti tyttöä.

Ja vielä on se joitakin ällöttävä soodatesti! 😀 Kuppiin soodaa ja pissaa päälle: jos kuohuu, tulee poika. Jos ei tapahdu mitään, tulee tyttö.

Ei tullut kuohuja, kun aiemmin talvella tein, eli tyttöä enteilisi 🙂

****

Mahan muodosta olikin jo tuolla kysymys ja kaikki ovat poikamahaksi kommentoineet. Allekirjoitan sen kyllä itsekin, vaikken siihen uskokaan. Tiedän monesta poikamahasta syntyneen typyköitä. Tässä eilen (32+0) otettu kuva.

SavedPicture (4) (640x640).jpg

 

Nii, että kumpihan siellä köllöttelee 🙂 Noin kuukauden päästä on synnytystapa-arvio, joten se on viimeinen mahdollisuus asian selvittämiseen ennen syntymää. Yritän asennoitua niin, etten enää edes haluaisi tietää. Jännityksellä odotellaan.

pinklady & Erkko (tai Erkkoliina) 32+1

PS. Huomenna Lapsi-messuille, vähän jännittää miten junamatka ja päivä muuten sujuu 🙂

Puheenaiheet Ajattelin tänään