Huihui, menossa on jo tosiaan 16. raskausviikko ja pikkutyyppi on saavuttanut semmoiset mitat, että aktiivinen jumppailu ja möyriminen tuntuu jo masunpohjassa. Tällä viikolla olen useamman kerran tuntenut selkeää muljuamista kohdussa ja laskeneesta turvotuksesta huolimatta maha pömpöttää selvästi. Vaihtoehdot pukeutumisen suhteen on näyttää joko raskaalta tai todella raskaalta.

Perjantaina oli 3.neuvola. T oli jälleen mukana, koska saimme edellisellä kerralla molemmat kotitehtävän: kyselylomakkeen, jossa kyseltiin mm. parisuhteesta, työstä ja omasta hyvinvoinnista sekä mahdollisista huolista. Käytiin lomakkeet sitten läpi ja terkka kyseli lisää parista kohdasta. Kokonaisuudessaan meillä on kaikki hyvin, mitä nyt työ välillä väsyttää varsinkin T:tä ja ylipäätään samaan aikaan paljon asioita meneillään ja muuttumassa. T:ltä mitattiin nyt myös verenpaine ja paino, eikä ole syytä huoleen. Juteltiin minun voinnistani ja tulevista käynneistä, seuraava onkim vasta helmikuun alussa, rakenneultran jälkeen. Silloin voinkin hakea jo äitiyspäivärahaa ja äitiyspakkausta, jee! Sitä ennen ohjelmassa on tosiaan se rakenneultra ja sokerirasitustesti. Minun olisi oikeastaan pitänyt käydä siinä jo nyt, koska sukurasite, mutta ensi viikko on täysin mahdoton ja joulun aikaan niitä ei kai tehdä ollenkaan. Koska oma terveydentila ei kuitenkaan nosta riskiä raskausdiabetekseen, menen testiin vasta 20+ jotakin. Tammikuun alussa ei olisi enää mitään itua käydä, kun on jo niin lähellä sitä puoliväliä. Ihan kiva näin, en kovin innoissani sokerirasitusta odota. Yäk syömättömyys+sokerilitku ja yäk verikokeet.

Edellisten verikokeiden tulokset käytiin läpi myös. Veriryhmäni on kuulemma B, enkä eritä vasta-aineita lastani kohtaan. En myöskään kanna oireetonta HIViä, kuppaa tai klamydiaa. Seulonnasta down-riskiluvuksi tuli 1:1100, eli ei kohonnutta riskiä. Muutkaan lukemat eivät antaneet huolen aihetta.

Kuunneltiin myös Rääpäleen sydänääniä, mitkä löytyivät taas pienellä hakemisella, mutta kuuluivat paljon selkeämmin kuin silloin 9+5, nyt siis viikkoja oli 15+1. Edelleen vauhtia riittää, ei pitkään ehditty kuunnella, kun kaveri taas pyörähti karkuun. Sen mitä ehti kuulua, lukema oli 157. Kohtu on jo aika korkealla, yhden sormen mitta navan alla. Ja olen sen kyllä huomannutkin! Samalla, kun masu on alkanut selkeästi puskea näkyviin, myös kohtu tuntuu jo istuessa ja kumarrellessa.

rv 15+1 (rv 9+5)
Paino: 61,6 kg (59,9 kg)
Painon muutos: +387 /vko
Verenpaine: 115/78 (134/79)
B-Hb: 132 (151)
U-Prot: –
U-Gluk: –

Olen tänäänkin yrittänyt kuulostella josko tyyppi jumppailisi, mutta taitaa viettää laiskaa sunnuntaita mutsinsa tavoin. Illalla olen menossa kuuntelemaan Kauneimpia joululauluja, missä Rääpäleen täti on laulamassa. Jospa vaikka saisi musiikista virtapiikin illaksi 🙂