Loma
Pieni kurkistus menneeseen lomaan. Kuvan ottamisen hetkellä istumme taksissa. Takana on lento Helsingistä Chicagoon, mikä ei ole lapsiperheissä automaattisesti kivaa lepoa ja virittäytymistä tulevaan lomaan. Taaperon kanssa kun voi aina sattua ja tapahtua. Onneksi kuitenkin lento sujui tällä kertaa mukavasti, lapsi nukkui myös. Oikeastaan lapsonen nukahti heti, kun moottorit käynnistyivät. Jokin siinä huminassa on…
Chicago tuntuu kodilta. Tutut kadut, mukavat ihmiset ja kaiken helppous. Tosin saapuminen sinne (tai Amerikkaan yleensä) uupuneiden lasten kanssa ja itsekin unta tarvitsevana (olemmehan sisäisesti yhä Suomen ajassa, aamuyössä..), on tasapainottelua. Me aikuiset valvomme pidemmälle iltaan, puramme laukut kaappeihin sekä saamme jääkaapin täyteen ruokaa ja juomaa viereisestä ruokakaupasta. Sitten menemme nukkumaan. Aamulla heräämme aikaisin, valmiina lomaan..
Chicagon ”L”, eli kadun yläpuolella osittain kulkeva metro on suosikkini. Se on persoonallinen, kaarteissa äänekkäästi kirskahteleva, turvallinen, lapsiystävällinen ja siitä on erittäin hyvät näkymät, kun se kulkee esimerkiksi Loopin alueella katujen yllä. Näkymät ovat upeat! Matkarattaat kulkivat sujuvasti mukana, koska Chicagossa on panostettu esteettömään liikkumiseen.
Päivät tuntuivat pitkiltä ja ne olivat kuumia. Iltaisin satoi parina päivänä, mutta sitä sadetta taisin tarkkailla ikkunasta käsin. Lake Michiganin ansiosta kaupunki on tuulinen, joten välillä kuumuuskin hellitti. Kun oli aika vaihtaa kaupunkia ja lentää New Yorkiin, tunsimme haikeutta. Chicago kohteli meitä jälleen niin hyvin:)