Lomalle Suomessa pt. 2: Naantali
Kolmantena matkapäivänä pakattiin leiri taas autoon, ja suunnattiin sateisesta Porista nokka kohti sateista Naantalia. Naantalin campingilla leuka loksahti leiriintymismaksusta, joskin viiveellä, vasta ensimmäisellä käynnillä likaisissa huoltorakennuksissa. Ei mielestäni ollut aivan hinnoittelu suhteessa kun suihkuun yritti likaisen lattian läpi taiteilla ja samoin takaisin sotkematta itseään uudestaan. Plussaa kuitenkin keittiörakennuksesta, joka oli tilava ja ennen kaikkea sisätila, kun tuohon kylmään ja sateiseen saumaan meidän reissu nyt ajoittui. Sen verran piti sade huomaavaisesti taukoa, että teltta saatiin kasattua kuivana.
Yllättäen seuraava aamu näyttikin tältä:
Ja toinen plussa leirintäalueelle sijainnista, kun respassa kerrottiin Muumimaailman olevan ihan kävelymatkan päässä. Siispä eväät reppuun, kamerat kaulaan ja menoksi. Kävellen läpi ihanan, kauniin Naantalin. En ole ehkä ikinä nähnyt kauniimpaa kaupunkia ja se merimaisema melkein joka suunnalla. Mieletön.
Etukäteen olin hieman epäileväinen, Muumimaailman liputhan on varsin suolaiset hinnaltaan. Mietin että noinkohan tulee vastinetta kalliille lipuille, ja päälle vielä kaikki muu kallis oheiskrääsä. No lopputuloksen arvaa. Melkein eniten innoissani olin minä. Lapsilla oli ihana päivä, ja molemmat aikuiset koki miten aika hetkeksi pysähtyi, eikä kenelläkään ollut niin kiire olla niin kovin iso, vaan kaikki olivat ihan vain lapsia. Ihmisiä oli hirveästi, mutta jotenkin sekään ei haitannut. Muumitalo kiipeiltiin lattiasta kattoon, katseltiin kohteet ja kuljettiin Satupolku päästä päähän kaksi kertaa. Muumihahmot halailtiin moneen kertaan, ja itse ihastelin sitä miten todella tuntui että lapsille haluttiin antaa huikein mahdollinen kokemus henkiin heränneestä sadusta. Siltä se itsellekin tuntui.
Ranta oli myös ihana, samoin merimaisemat joita pystyi ihastelemaan melkein kaikkiin ilmansuuntiin. Syötiin eväitä, nautittiin päivästä joka oli viileydestään huolimatta aurinkoinen. Todellakin mennään uudestaan. Myös lahjamyymälästä tarttui matkaan yhtä ja toista, vaikka etukäteen vannoin että ei varmasti..
Kotimatkalla oli väsynyttä porukkaa, ja pientä miestä kannettiin vuorotellen. Silti, vaikka yhdellä ja toisella lenkkari painoi, oli sydän hattarankevyt. Sellainen taika oli Muumimaailmassa.
Sateisesta ja kylmästä säästä oli myös se hyvä puoli, että käytiin ajelemassa Turussa. Olin optimistisesti pakannut mukaan enimmäkseen lyhyttä ja ohutta, ja järkyttävän kylmä sää pakotti äkkiä lisävaateostoksille. Turussa asuva kaverini vinkkasi meidät Skanssiin, ja siellähän aika mukavasti kului myös.. En ole käynyt kuin yhdellä potilassiirrolla Turussa vuosia sitten, joten vaikka aika oli rajallinen niin jonkinlainen käsitys ehdittiin saada myös sieltä, ja lähtöpäivä suunniteltiin aiemmasta poiketen kulkemaan Turun linnan kautta. Hieno ja mielenkiintoinen paikka, joskin paljon meni ohi kun ei ennättänyt kaikkia tauluja ja infokylttejä kunnolla katsoa ja lukea lasten perässä kirmaillessa. Jäipä nähtävää toisellekin käynnille.