Lasten suusta

Mä soitan lastensuojeluviranomaisille ja kerron, että sä et huolehdi musta! Näillä sanoilla viidesluokkalaiseni naulasi aamuisen keskustelumme siitä, pääseekö hän illalla harrastukseensa vai ei. Yritäppä siinä sitten selittää, että joudun olemaan töissä ja välillä se aiheuttaa hankaluuksia muiden asioiden järjestelyssä. Minua rupesi kuitenkin vähän hymyilyttämään; itse en hänen ikäisenä olisi edes keksinyt moista uhkausta saati uskaltanut sitä käyttää.

Mielenkiintoni heräsi ja tilanteen rauhoituttua kysyin mistä hän oli tämän lähestymisen keksinyt ja sain kuulla, että koulussa oli kerrottu lasten oikeuksista ja siitä mihin lapset voi ottaa yhteyttä jos heitä kohdellaan huonosti. Totesin hänelle, että onpa hyvä juttu kun näistä asioista puhutaan ja kävimme pitkän ja hyvän keskustelun siitä, missä asioissa kyseiseen viranomaiseen pitää ottaa yhteyttä. Itsekseni mietin, että montakohan yhteydenottoa lastensuojeluviranomaiset mahtavat saada tiedostavilta, kaltoinkohdelluilta lapsilta, joita vanhemmat eivät ole kuskanneet harrastuksiin :D.

Ellu