Olen täysin vakuuttunut, että kodissamme asuu Pyykkipeikko, joka käy täyttämässä pyykkikorit välittömästi kun olen saanut korit tyhjäksi. Olen myös vakuuttunut, että samainen otus nauttii ravinnoksi sukkia, koska vaikka kuinka yrittäisin katsoa että pyykkiin menee parilliset sukat, niin tyhjentäessäni kuivaustelinettä ainakin yksi sukka päätyy parittomien sukkien laatikkoon. Toiveikkaasti jaksan uskoa, että jossain vaiheessa kaikille parittomille sukille löytyisi pari, mutta vaikka kuinka pelaan tasaisin väliajoin sukkadominoa, ei laatikko ole koskaan tyhjä.

Todempi syy loputtomaan pyykkivuoreen ovat tietysti lapset. Avaamatta heidän huoneiden ovia voin kertoa huoneiden siisteystilanteen kurkistamalla pyykkikaappiin; mikäli pyykkikaappi on räjähtämäisillään, on lapsilla ollut huoneiden siivouspäivä ja koriin on siivottu niin lattialla lojuneet likaiset kun puhtaatkin vaatteet. Sukkien parien katoamiselle en kuitenkaan ole vielä tähän päivään mennessä löytänyt mitään järkevää selitystä, joten toistaiseksi uskon Pyykkipeikon olemassaoloon.

Ellu