Tylsä minä & Tinder.

Vasen.. vasen, v a s e n… hmmm. Äh, ei.. vasen. No hetkinen… Ehkä tämä on kiva, annetaan mahdollisuus: oikea! Ja sinne lähtee. Sitten vasen hitti jatkuu taasen. Joskus se liekki pomppaa ruutuu: sait matchin. No ei kyllä jaksa ihan hirveasti innostaa. Listalla roikkuu melkein 400 naamaa ja toistat latteuksia omasta elämästäsi ihmisille, joita todennäköisesti et koskaan tapaa.

Olenko minä tylsä? Kyllä. Onko toisen ruudun takana tylsä tyyppi? Ehkä.

Kun Tinderistä tuli enemmän sääntö kuin poikkeus, tuo autuas kapine antaa peukun painalluksen päähän kaupungin kuumimmat kisut ja kollit. Pääset näkemään nuita hurmureita, jotka kertovat kuinka he eivät halua sinun olevan sitä tai tätä ja sinusta pitää löytyä huumoria kun tiukkapipojen seura ei kiinnosta. Tai oisko ihan vaan panoja kenenkään mieltä pahoittamatta?

Välillä kohtaa niitä nokkelia tyyppejä, jotka osoittavat hyvää huumoria jo profiilissa. Hyvä elämänasenne paistaa ja mikäli matchi tulee, niin jopa kohtelias ei latteuksiin sortuva avaus saattaa mahdollistaa hyvän viestien rupeaman muutamaksi toviksi eteenpäin.

Sen jälkeen koittaa se jännittävä hetki, haluatteko tavata toisenne ihan tosissaan?

Sovitaan kalenteri tetriksen jälkeen treffit ja eikun menoksi.

Kohtaat treffikumppanisi silmästa silmään.. yksi, kak-.. äh. Ei.

Tiedät jo valmiiksi, että nyt ei nappaa. Se voi olla ryhti, kävelytyyli tai ylipäätään habitus. Ei tälläkään kertaa rakkaus kävellyt elämääni. Positiivista on toki se, että yleensä kohtaat varsin miellyttävän henkilön, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia elämästä, tinder treffailusta ja kertoa joitain valittuja paloja itsestäsi.

Kaunis kiitos ja hyvästi. Kivaa oli, mutta tuskin tulevaisuutta.

Jätän harkintaan, että jos toinen kutsu get togetheriin tulee niin paikalle mennään fiiliksen mukaan. Yleensä vastaus on kuitenkin kiitos, mutta ei kiitos.

Sitten aloitetaan sama looppi alusta. Vasen.. vasen, vasen, vaaasen.
Kyllä sä sen tiedät.

Ja sitten mietin, miksi olenkaan niin tylsä tinderöijä? Tiedän kyllä. Ei suurta panostusta todennäköiseen epäonnistumiseen. Ehkä juuri siksi myös se toinen siellä ruudun toisella puolen on niin sairaan tylsä.

Rakkaudella,
Leidi