Näkymätön

Olen läpinäkyvä

Pysyn paikallani

Aika valuu minusta läpi

Näen sen jalkojeni juuressa kiemurtelemassa

Elämä pakenee nähdessään kasvoni

Tasapainottelen kaaoksen ja euforian välillä

Ideat peittoavat todellisuuden

Seisoessani sivuttain peilin edessä näen sydämeni ääriviivat

Sen syke on ainut ääni jonka kuulen