Ikuinen valo
Vaeltelin silmät kiinni, sydän auki. Sylistä toiseen. Takerruin kaikkiin. Intohimoa, unelmia, lyhyitä välähdyksiä onnesta. Olin silti aina yksin. Tunteet, joita tunsin olivatkin vain heijastuksia jostain kaukaisesta toiveesta. Jokaisella tunteella on aina vastatunne. Sisällä paniikki. Mikä on totta? Huomioni kiinnittyi aina ihmisiin, joiden huomio ei kiinnittynyt minuun. Annoin itsestäni kaiken. Mitä on jäljellä?
Ihmiset kuin valtameriä; jos menee liian syvälle, hukkuu.
Hukun kaikkeen.
Jahtaan aurinkoa, ikuista valoa.