Runoja matkan varrelta vol. 4
Se, helvettini
Saavun kouluun kyynelsilmin taas peläten uutta päivää, kiusaajat saapuvat vierelleni:”syö pääs!” Huutaa toinen.”tapa ittes! ”Huutaa toinen. Joudun taas kokemaan kaiken yksin. Kun tuska on tarpeeksi kova, ei jaksa välittää. Kun tuska on niin sairasta, puukko repii auki ihoani.
Lumenvalkoista
Kun makaan sängyssäni odottaen unta, on aikaa miettiä myös ensilunta.
Lunta ja pakkasta, sitä samaa asuu myös sydämessäni. Roudan alla verta vuotava haava, mutta lumenvalkeuteen sen saan kuitenkin tuoda Herralleni uudelleen.
Kuka kuulee?
Rakkauden kaipuu, sitä etsii kai jokainen. Monet heistä, jotka kaduilla kulkee huutavat sisimmissään rakkautta. Sitä he haluavat, mutta kuka heitä kuulee?
Luottamus
Kaupan jonossa kun seison, mietin elämää. Jotkut pilaavat sen, toiset yrittävät parhaansa. Niin monen hyvä yritys, jää vain yritykseksi. Minä hymyilen, sillä olen yrittänyt kaikkeni. Enää en yritä, vaan elän ja luotan Jumalaan.
Auringon alla
Aurinko nousee kohti taivaan kattoa, aurinko nousee ja hymyilee. Minä itken, enää minä en nouse. Olen kadottanut elämäni suunnan.
Vuoksesi sun.
Vielä joskus
Vielä joskus tulee aika, jolloin saan seistä vierelläsi auringon laskussa. Vielä joskus tulee aika, jolloin saan olla kanssasi kahden. Nyt on tuskan aika, nyt on eron aika.
Tyttö kaltereiden takana
Katson ilta-aurinkoa kaltereiden takaa, pysähdyn ja hengitän. Niin makaa kuin petaa, oli kai kaiken mentävä näin. Muuten olisin saattanut huomata, ilman sua mä jäin. Kun tulit mun elämään, uusi vuosi teki tuloaan. Uusi vuosi, uudet aatteet, uusi vuosi mun eteen kuljetti täysin uuden elämän. Paremman huomisen, rauhan ja rakkauden.
Oli sydämeni surusta vielä synkkä, en olisi uskonut, että nousen uudestaan. Sä annoit huulillein hymyn, annoit rakkauden. Sä kuivasit mun kyyneleet, eikä muistot enää niin kipeää tee. Kun kaiken tuskan keskellä ymmärsin, olin löytänyt vierelleni ihanan ihmisen.
Uskalsin hymyillä, en ollut enää niin synkkä. Oli mun pakko uskaltaa tunteistani kirjoittaa, sä kerroit myös tunteistas.
Olin ihan sekaisin, onnesta. Me kaksi löysimme toisemme, nyt on maailma yhteinen. Jaamme samat tunteet, ikävät ja murheet. Tulevaisuus edessä, taiteilijaelämä mahdollista. Kun taiteilija löytää toisen taiteilijan, on silloin mahdollista rakkaus ikuinen. Kun uskaltaa tuntea, voi silloin suuria unelmia kokea.
Katson ilta-aurinkoa kaltereiden takaa, terveiseni tuuli sulle kuljettaa:”tahdon kanssasi uskaltaa rakastaa”.
Rauha
Ikävä sisälläni saaneet sinun kasvosi, saaneet sinun naurusi. Kaipaan sinua, ikävöin suojeluasi. Rakastit minua omalla tavallasi, kaiken teit tyttäresi eteen. Katsoit minun kasvavan, annoit minun tehdä virheeni. Laitoit laastarin, kun satutin itseäni repien polveni verille. Annoit luovuuteni kukoistaa, kasvatit kauneuden sisimpään.
Nuoruuteni hullut vuodet, kestit ne itkien. Tuuli soi nyt korvissani, kuiskaa minulle sävelen. Sade tekee tuloaan, huuhtoo surun unholaan. Aurinko poskillani heijastaa ikävääni, linnulle kuiskaan terveiseni:”minulla on sinua ikävä”.
Kaksi pientä enkeliä saattoivat sinut viimeiselle matkallesi, itse katselin sivusta siunaustasi kirkossa. En voinut muutakaan, olin ihan pohjalla. Sydämeni raskas surusta, annoin kaikkeni. Nyt katselen kaikkea, seuraan tarkkaan kuinka elämäni valuu käsistäni. Ole kiltti, anna anteeksi kaikki kaaos. Maistan katkeruuden, ei ole mitään enempää mitä olisit voinut tehdä enemmän. Ei ole mitään enempää, mitä olisit voinut sanoa. Tein itse valintani, nyt vain odotan pian pääseväni luoksesi, marssimaan vierelläsi kunnian kentillä.
Ikävä sisälläni, saaneet sinun kasvosi. Korvissani tuuli, joka kuiskaa nimesi.
Enkelit ympäröivät meidät, rakkautesi oli suuri. Rakkautesi sydämessä, kun näen sinut yksin viimeisellä matkallasi kävelemässä.
Muutoksen tuulet
Joskus oltiin viattomii, leikittiin ja kaikkee koettii. Niist hetkiset koostuu mun oma muistojen kansio, ne on arvokkaita ja kullattuja lapsuusmuistoja.
Meil oli meidän oma ryhmä, tyttöbändit ja kuvitelmat, nuoruus iski meitä kuus-nolla. Muutoksen tuulet, ne puhaltaa. Ei oo voimaa, ku omaa maailmaa kantaa. Muutoksen tuulet, ajat uudet. Nuorena sitä kuvitteli, kaikki kestää ikuisesti. Muutoksen tuulet näytti kuitenki ei oo aika ikuista, jos et tsiigaa valokuvista. Muutoksen tuulet, toivat viestin uuden, maailma muuttuu ja kaikki kuihtuu.
Kun muutoksen tuulet puhaltaa, täytyy myös ajan antaa parantaa. Muutosten tuulten mukana lähti rakkaimpamme, muistetaan se kuitenkin niiden aika oli vaihtaa paikkaan parempaan. Muutoksen tuulet, ei haluu meitä satuttaa. Muutoksen tuulet, tahtoo meitä kasvattaa. Muutoksen tuulet, antaa meille voimaa jatkaa matkaa omaa. Muutoksen tuulet tahtoo meitä hoitaa, antaa meille voimaa jatkaa. Muutoksen tuulet kun puhaltaa älä käännä selkää, vaan sydämes avaa ja saat huomata alat vastoinkäymisiä voittaa.
