Kirjavinkki: The Girl with the Lower Back Tattoo
”I know my worth. I embrace my power. I say if I’m beautiful. I say if I’m strong. You will not determine my story. I will. I’ll speak and share and fuck and love, and I will never apologize for it. I am amazing for you, not because of you. I am not who I sleep with. I am not my weight. I am not my mother. I am myself. And I am all of you.”
Amy Schumer kirjoittaa itsestään, julkisuudesta, parisuhdeväkivallasta, aseiden käytöstä, stand upista ja komiikasta, Hollywoodista ja perheestään. Kirjallisilta ansioiltaan teksti ei ole säkenöivää, mutta sisältö on täyttä timanttia. Olen varmaan puolueellinen, koska rakastan Amy Schumeria. Rakastan hänen rivoja läppiään ja hänen sketsisarjansa pieruhuumoria. Rakastan sitä, että hän käyttää valtaansa ja julkisuuttaan pieruhuumorin lisäksi hyvien asioiden edistämiseksi (ei sillä etteikö pieruhuumori olis hyvä asia, mun elämä on ainakin 300-kertaa parempaa juuri sen takia).
Olen usein miettinyt, miten ihmiset niin kuin Schumer, joiden painoa vatvotaan lehdistössä jatkuvasti, kestävät sen paineen alla selväpäisinä. Schumer selittää tämän kirjassaan: koska hän on mokannut niin lukemattoman monta kertaa stand up -lavoilla, ei lehtien huutelu tunnu enää miltään. Kun oppii, että jokainen vastoinkäyminen on opetus ja että vastoinkäymiset ja mokat ovat välttämättömiä, jos haluaa oppia paremmaksi missä vaan, oppii ilmeisesti myös nousemaan aina uudestaan ylös ja käyttämään oppimaansa sen sijaan, että piiloutuisi sängyn alle jäätelöpaketin kanssa murehtimaan lopullisesti pieleen mennyttä elämäänsä.
The Girl with the Lower Back Tattoo täytti kaikki minun taide-elämyskriteerit. Sanon aina, että kirja/elokuva/tv-sarja/whatever ei voi olla hyvä, jos se ei itketä eikä naurata. Amy Schumer sai minussa aikaan molemmat reaktiot. Schumer on uskomattoman inspiroiva henkilö, joka jaksaa puolustaa omia oikeuksiaan naisena, feminismiä ja niitä, jotka eivät ole yhtä onnellisessa asemassa kuin hän. Kuitenkaan hän ei ole mikään valtaistuimeltaan huuteleva kuningatar jakelemassa neuvoja, vaan todellinen nainen, joka tietää, millaista on elää väkivaltaisessa parisuhteessa tai sammua pastalautasen ääreen.
Fanitan Amy Schumeria ehkä yhtä paljon kuin Spaissareita 20 vuotta sitten, ja tämä kirja vain lisäsi fanitusprosenttiani. Seuraavaksi aion tapetoida meidän makuuhuoneen seinät Amy Schumer -julisteilla. Lukekaa tää kirja!
<3: Laura