Minna Canth – asiamuija

Olen asunut kahdessa kaupungissa, jossa on Minna Canthin patsas: Jyväskylässä ja Tampereella. Kuopiossa en ole asunut, mutta sielläkin on Minna Canthin patsas. Teen tästä oman päätelmäni ja väitän, että Canth on eniten muistomerkkejä saanut suomalainen nainen.

Miksi Minna Canth on sitten yksi harvoista naisista, joista puhutaan historiantunneilla ja äidinkielentunneilla ja miksi pitää lukea Kauppa-Lopoa ja miksi Anna Liisaa veivataan kesäteatterinäyttämöillä läpi Suomen vuodesta toiseen?

Yksinkertaisesti siksi, että Minna Canth oli vallankumouksellinen feministi, jolla oli terävä kynä ja vielä terävämpi mieli. Canth oli kirjailija, näytelmäkirjailija, opettajaopiskelija, kauppias ja lehtikirjoittaja, joka nosti esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja rikkoi sovinnaisuuden ahdasta mallia maailmassa, jossa naisen paikka oli kotona – ja suu supussa. Minna oli ensimmäinen itsenäisesti työskennellyt suomenkielinen naistoimittaja, joka ajoi naisten äänioikeutta, tyttöjen koulutusta, työväenaatetta ja uskonnonvapautta.

Canth (tuolloin vielä Johnson) opiskeli Jyväskylässä seminaarissa ensimmäisten naisten joukossa, mutta opinnot keskeytyivät, kun hän kihlautui luonnontieteiden opettajansa kanssa. Canthille merkittävää oli, kun hän miehensä kuoleman jälkeen muutti Kuopioon ja otti pyörittääkseen oman perheensä vanhan kangaskaupan. Kauppiaana toimimalla hän saavutti taloudellisen aseman, joka mahdollisti itsenäisen elämän ja myös taiteen tekemisen. Hän käytti varallisuuttaan myös muiden taiteilijoiden tukemiseen ja hänen Kuopion-kodistaan sukeutui kirjallinen salonki.

Täten päättyy informaatiopläjäyksemme Minna Canthista. Olen ihaillut Minna Canthia siitä lähtien kun koin ensimmäisen feministisen herätykseni juuri ja juuri teini-ikäisenä ja jatkan valitsemallani tiellä. Ollapa itsekin yhtä rohkea tienraivaaja ja sovinnaisuuden uhmaaja! (Mutta Minnan raittiusaatetta en jaa.)

Toivottavasti näin Minna Canthin 175-juhlavuoden tiimoilta nostamme esiin myös muita vaikuttajanaisia historiastamme ja nykypäivästämme, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle.

<3: Laura

Lähteenä tälle tekstille on käytetty Kansallisbibliografian kirjailijakuvausta (kirj. Tellervo Krogerus) ja Suomen peruskoululaitoksen päähäni painamia oppeja.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *