Nykytanssia elämän ja kuoleman välitilassa
Haluan aloittaa kertomalla, että olen suuri Valtteri Raekallio -fani, joten mielipiteeni ovat todellakin värittyneitä. Vuonna 2014 eksyin puolisattumalta katsomaan Edustaja-esitystä ystäväni kanssa ja Raekallion nykytanssi yhdistettynä Eino Santasen runouteen oli sellainen kokemus, että halolla päähän. Edustaja on edelleen yksi vaikuttavimmista taideteoksista, joita olen ikinä kokenut (vuonna 1992 Jyväskylän kaupunginteatterissa esitetyn Pekka Töpöhännän ohella).
Raekallion edellinen esitys oli superimmersiivinen tulkinta Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaanista. Esitys sijoittui Marian sairaalaan, jossa yleisö potilaina sai itse määrätä kulkureittinsä ja sen, mihin halusi keskittyä ja mitä tutkia. Neuromaani oli huikea kokemus, joten sen ja Edustajan perusteella odotukset Oneironista olivat korkealla.
Valitettavasti ne eivät ihan täyttyneet. Odotin nimenomaan immersiivisyyttä, jossain määrin osallistavaa ja yllättävää “fyysistä mielenteatteria”, kuten Raekallio itse esityksiään kuvailee. Aluksi yleisö pääsikin mukaan esitykseen luurit korvilla, mutta valtaosa Oneironista oli kuitenkin perinteistä esitystä: yleisö istuu paikallaan ja katsoo esiintyjiä. Tila tietysti asettaa omat rajoituksensa, sillä harvat tilat tarjoavat sellaisia mahdollisuuksia kuin esimerkiksi tyhjä sairaala.
Oneiron-romaanista oli mukaan valittu vain tiettyjen naisten kohtalot, jotka kyllä koskettavat ja liikuttavatkin. Tykkäsin erityisesti esityksen valomaailmasta ja äänistä, jotka loivat erityisesti esityksen alkupuolella hienosti mielikuvan jonkinlaisesta välitilasta tuonpuoleisen ja meidän reaalimaailmamme välillä. Myös esitykseen kuulunut iltapala sykähdytti sydäntä ja oli hyvä ihmiskoe.
Randolfin hipat suosittelee oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, oli se sitten vaikkapa nykytanssiesityksen tai jääkiekko-ottelun katsomista. Oneiron on ehdottomasti katsomisen arvoinen esitys, vaikka se ei mun henkilökohtaisella asteikolla päässytkään ihan Edustajan ja Neuromaanin tasolle.
Oneironin esitykset 18.1.-9.2.2018 Cirkon Maneesissa, Helsingissä. Lisätietoja täältä.
<3: Laura
Kuvat: ONEIRON / Raekallio Corp. / Photo: Stefan Bremer