Pääsiäisillallisen vetonaula

Viettääpä sitä sitten pääsiäistä Kristuksen ylösnousemuksen juhlana tai pakanallisesti pitkinä vapaina, usein pääsiäiseen liittyy vähän paremman illallisen, ellei jopa Juhlaillallisen, valmistaminen. Erään pääsiäisen juhla-aterian jäljiltä muistan maanneeni ylensyönnin tuloksena lähes tajuttomana sohvalla, jossa mulle juotettiin Jägermaisteria ruoansulatuksen edistämiseksi. Onko se ikääntymisen merkki, kun alkaa syödä itsensä tajuttomaksi juomisen sijasta?

Koska olen aikamoinen oman elämäni nigella, haluankin jakaa henkilökohtaisen pääsiäisillallisen vetonaulani, eli tietysti broilerpyörykät eli kavereiden kesken pierupullat. Lempinimihän johtuu tietysti täysin vastenmielisestä suojakaasun hajusta, joka leviää ilmoille pussin avatessa. Kyseessä on sen sorttinen elintarvike, että useampia etoo, mutta mulla on joku sairas fiksaatio teurasjätteestä ja jänteistä koottuihin pulleroihin. Pääsiäisestä tulee mieleen lampaanliha, josta en tykkää sen villasukkamaisuuden takia, ja kanat ja munat, joten siinäkin mielessä pierikset sopivat erityisen hyvin pääsiäisaterialle.

Pierupullat voi valmistaa kahdella eri tavalla:

1. Lämmitä uunissa ja syö

2. Älä lämmitä uunissa ja syö

Itse olen lapsesta saakka suosinut pullia ihan au naturel, eli kylmänä, suoraan pussista ja ilman mitään lisukkeita. Ei tarvitse edes lautasta. Ensin pitää vain päästä yli siitä jumalattoman kauheasta suojakaasun hajusta, joka leviää asuntoon, kun pussin avaa. Missään nimessä pieriksiä ei saa laittaa mikroon, sillä se tekee niistä jo niiden koostumuksesta niin vastenmielisen kumisen, etten edes minä söisi niitä.

Erityisesti suosittelen pierupullia pääsiäisaamupalalle, joka koittaa puolen päivän jälkeen pääsiäismaanantaina, kun on sellainen olo, että jeesus on ehkä noussut haudasta, mutta heivannut minut sinne sijaiskärsijäksi. Jos itse haisee jo valmiiksi vähän mädäntyneeltä ruumiilta, ei pieriksienkään lemu haittaa. Juomasuositukseksi sopii esimerkiksi edellisenä aamuyönä avattu kaljatölkki, josta kaikki haitalliset kuplat ovat jo hävinneet tai pullopussiin unohdettu kolapullo, josta saa vielä imettyä ainakin puolisen desiä herkkulientä.

Leppoisaa pääsiäistä, kamut!

<3: Laura

P.S. En todellakaan elä oppieni mukaan, vaan lähden äidin patojen ääreen nauttimaan jostain helvetin paljon paremmasta kuin ankeat pierupullat. Soromnoo!