Randolfin hippojen menovinkit maaliskuulle

IMG_5131.JPG

Kuten viime viikolla tuli todettua, kesää kohti kirkkenee! Maaliskuussa alkaa olla jo valoa ja intoakin poistua kotoa kuin vain pakollisiin menoihin. Randolfin hipat onkin iloksenne listannut pääkaupunkiseudun parhaita meininkejä maaliskuulle ja tällä kertaa mukana myös yksi härmäläinen vinkki!

Mopo Sellosalissa 7.3.

Jos missasit Mopon levynjulkkarikeikan G Live Labissa, ei hätää! Poppoo pörisee naistenpäivän aattona Espoon Sellosalissa. Tällä keikalla mukana ovat myös kitarataituri Raoul Björkenheim sekä saksofonisti Mikko Innanen.

Feministinen kiroiluiltama / Feministisk förbannelsesalong 8.3.

Naistenpäivänä Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä ei tarvitse vilkuilla olkansa yli, onko lapsia näköpiirissä, ennen kuin huulilta kajahtaa vittu. Saara Särmä, Rosa Meriläinen, Johanna Vehkoo ja muut esikiroilijat johdattavat osallistujat perkeleiden keskelle, saatanoiden ja vittujen sekaan. Odotan tätä aivan vitusti! <3

Tampere Film Festival 7.-11.3.

Ensi viikolla on syytä suunnata kaupungeista parhaimpaan eli tietysti Tampereelle, jossa on keskiviikosta sunnuntaihin käynnissä Tampere Film Festival, eli kavereiden kesken filkkarit. Elokuvafestareilla on kotimaiset ja kansainväliset lyhytelokuvien kilpailusarjat, joiden näytöksiä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Sieltä löytyy aina uusia suosikkileffoja, viime vuoden suosikkijoukossa oli ehdottomasti mm. Saatanan kanit.

Helsinki Sauna Day 10.3.

Jos ei ehdi Tampereelle katsomaan elokuvia, niin sitten Stadissa saunomaan! Aika moni sauna on jo varattu täyteen, mutta esimerkiksi Hakaniemen Hiltonin saunaan tai Lauran työhuoneelle eli Kulttuurikeskus Sähinän jazz-saunaan ei tarvitse varauksia. Pyyhe ja saunaööli matkaan ja vastomaan (vai vihtomaan?)!

IMG_20180218_162147.jpg

Feminismin myytinmurtajat 19.3.

Maryan Abdulkarimin ja Eveliina Talvitien ”Noin 10 myyttiä feminismistä” -kirjan julkkaritilaisuus Kaisa-talon Kirjassa & Kahvissa kuulostaa erittäin kiinnostavalta yhtä lailla kuin itse kirjakin. Kirjaa (vielä) lukematta toivon, että tässä olisi hyvä opus lahjaksi kaikille feminismin epäilijöille, jotka eivät ole vielä ottaneet ilosanomaa omakseen.

Ateneum-klubi: M 28.3.

Jos et ole vielä kuunnellut M:n Tehtaantyttö-levyä, niin teepä itsellesi palvelus ja kuuntele. Jossain M:n musaa kuvailtiin tyyliin “Portishead meets Katri Helena”, joka on aika osuva kuvaus. Ateneum-klubilla helmikuussa Vestan keikalla oli ihana tunnelma, joten nyt on odotukset korkealla. Keikkalipun hintaan kuuluu muuten myös vapaalippu Ateneumiin!

Jos talviaurinko kuitenkin vaan syyllistää lähtemään ulos, kannattaa kiskaista verhot ikkunoihin, leikkiä sadepäivää ja laittaa Areenasta pyörimään Lauran uusin reality-suosikki Lontoon drag-kuningattaret, joka yhdistää RuPaul’s Drag Racen Geordie Shoreen. Täydellinen yhdistelmä esim. kevyen kohmelon parantamiseen!

Mihin muualle kannattais maaliskuussa mennä ja mitä tehdä?

<3: Laura & Mertta

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Arki ja kauhu

39461914695_8c7cf6fc24_z.jpg

Kuva: Sakari Tervo / Q-teatteri

Randolfin hipat saapui Tunturikadun Q-Teatteriin täynnä odotuksia Akse Petterssonin uutta näytelmää Arki ja kauhu kohtaan. Lauran odotukset olivat korkealla siksi, että edelliset Petterssonin teokset ovat olleet mielettömiä elämyksiä ja Mertan siksi, että Petterssonin edellinen ohjaus Q-Teatterille, hypetetty Kaspar Hauser jäi katsomatta, mutta ylistystä ei voinut välttää.

Valitettavasti odotukset eivät tällä kertaa täyttyneet. Arki on toisinaan puuduttavan tylsää ja ensimmäinen puoliaika oli pelkkää arkea. Ihmiset eivät kohtaa, jokainen kokee kauhunsa yksin ja erillään muista, emme osaa kommunikoida ja tavallinen elämä muuttuu kauhuksi. Kuitenkin puolitoistatuntinen eka näytös meni pahasti pitkästymisen puolelle.

Mertan mielestä meno parani Kurrenpoika-kohtauksesta lähtien huomattavasti loppua kohden ja Asiantuntijavieras Mabbis meinasi tikahtua jo siinä vaiheessa, kun viinilasit paljastuivat vaahtomuovista tehdyiksi. Mabbiksen arvio teoksesta: Big Brother meets Twin Peaks.

Näytelmän visuaalinen toteutus oli erittäin vaikuttava, erityisesti lavastus ja äänisuunnittelu ansaitsevat suuret kehut (kymmenen pistettä ja papukaijamerkki makuuhuoneen tapetille, se oli ihana!). Idea oli kiinnostava ja aihe ajankohtainen niin yhteiskunnallisesti kuin henkilökohtaisestikin, mutta jotain jäi puuttumaan.

Laura tuli ilmeisesti teatteriin käsittelemään omia ongelmiaan arjen sietämisen kanssa ja pettyi siksi: Arki ja kauhu teki olemassaolon hirveydestä yltiöpäistä komediaa, jossa täysin turhaan alleviivattiin sanomaa: arki on toisinaan niin kauhistuttavan tylsää, että jopa oravan raatelemaksi joutuminen tuntuu miellyttävämmältä ratkaisulta. Mutta tämänhän jokainen tietää. Väite siitä, että tässä ajassa elävä ihminen on keskittymiskyvytön elämysaddikti alkaa olla jo kulunut.

Arki ja kauhu ei antanut meille uusia oivalluksia eikä näkökulmaa. Elämysaddikti ei saanut odottamaansa elämystä. Seuraavaksi haluamme nähdä jotain rehellistä ja vilpitöntä enkä itseironista metailua. Siitä kun ei aitoja tunteita synny.

<3: Mertta & Laura

Kulttuuri Suosittelen