Välillä iskee niin jäätävä pullanhimo, että ikenet hikoaa. Melkein poikkeuksetta kuitenkin Alepan paistopisteeltä sokerihuumassa mukaan napattu korvapuusti on kuiva korppu, joka alkaa lähinnä vain ärsyttää, ellei sitä uita kahvikupissa ja levitä voita päälle.
Älkäätten kuitenkaan huolehtiko, sillä Randolfin hipoilla on ratkaisu tähänkin ongelmaan. Pelastaja löytyy pakastealtaasta. Vähän niin kuin pakastepizza on ylivertainen mikrolättyyn verrattuna, on myös pakastepuusti aivan toisella tasolla kuin paistopisteen korvapuustit. Parhaat puustit ovat tietysti itse tehtyjä tai leipomosta, mutta pahimman herkkuhimon iskiessä myös pakastepuustit ajavat asiansa.
Olemme empiirisissä kokeissamme huomanneet, että pakastepullan paistoaste on kriittinen seikka. Liiaksi paistettu pulla on kuiva ja sen kuoresta tulee rapsakan sijasta vain kova, sellainen, että vähän joutuu pelkäämään hampaidensa puolesta puustia jäystäessä.
Randolfin hipat ja asiantuntijavieras Mabbis kokoontuivatkin arvostelemaan teille kaupan pakastealtaan kolme puustivaihtoehtoa. Yleisfiilis kaikista puusteista oli, että kardemummaa saisi lisätä taikinaan runsaasti, sillä se on pullataikinassa kriittinen osa. Terveiset vaan valmistajille!
Maistelu toteutettiin taas kerran sokkotestinä, eli maistelijat eivät tienneet, mikä pulla on mikäkin.

Myllyn Paras paistovalmis korvapuusti
Yleisvaikutelma mauton, kardemummaa ja kanelia liian vähän. Maistuu vain sokerille eikä sinänsä pullalle. Mabbiksen mielestä puustissa saisi olla selvästi enemmän sisällysmössöä ja kuorikin voisi olla rapsakampi.

Vaasan kotiuunin korvapuusti
Ei kovin houkutteleva ulkonäkö, näyttää kuplavolkkarilta. Testatuista pullista selvästi vähiten raesokeria. Tämä pulla ei tehnyt vaikutusta, maku oli vieläkin valjumpi kuin ensimmäiseksi maistetussa. Pitäisi olla enemmän sisällysmössöä ja kierteitä. Sekundaa, maistuu saksalaiselta valmiskakulta.

Kotimaista korvapuusti
Ulkonäkö on houkuttelevin, päällä huomattavan paljon raesokeria, joka narskuu kivasti hampaissa. Kanelia on täytteessä selvästi enemmän kuin verrokkikohteissa. Selvästi paras maku, mutta tässäkin saisi olla enemmän kardemummaa pullataikinassa.

Teemana maisteluissamme alkaa selvästi olla se, että viimeinen on aina paras. Toisin kuin viinien kanssa, pullissa kuitenkin luulisi vaikutuksen toimivan toisin päin: mitä enemmän pullaa syö, sitä etovammaksi se muuttuu. Siksi emme epäile julistaa Kotimaista korvapuustia makutestimme voittajaksi.
Jos ei korvapuusti maita, mutta tekee mieli jotain kastettavaa kahvin kanssa, lämmin suositus myös Vaasan Kotiuunin omenaviinereille. Sellaisen pussin vetää kivasti kahdestaan Insecurea katsellessa.
<3: Mertta & Laura + asiantuntijavieras Mabbis