Postikortteja Norjasta

Kesälomaterkut Norjasta! Viisi päivää ja 2 500 km takana, 13 päivää ja 2 500 km jäljellä.

Berberanus on tällä reissulla ollut kovilla. Ensin ajaa posotettiin lähes yhtä kyytiä Espoosta Eikesdaliin, ja takapuoli kahden päivän ajosta puutuneena ei muuta ku vaelluskengät jalkaan ja kohti kukkuloita.
 

Tänään kiivettiin Euroopan korkeimman pystysuoran seinän päälle. Jätettiin auto suurinpiirtein puoliväliin ja kavuttiin siitä 5 km ja 700 korkeusmetriä ylöspäin. Ukko otti pikatien alas, minä jouduin taivaltamaan samat 700 korkeusmetriä ja 5 km alas. Olo oli extaattinen autolle päästyäni. Miten voi maailmassa olla tällaista kauneutta? Nyppylät, kukkulat ja vuoret ovat ehdottomasti se mieluisin mesta minulle. New Yorkin silhuetti tai sademetsä ei saa aikaan samanlaisia väristyksiä kuin hyvin korkealta nautittu näköala.
 

Vesi on samanväristä kuin meidän huussissa wtf.

Yllätyksekseni ihastuin myös ”louhikkokävelyyn”. Vaellusreitti oli suurimmaksi osaksi louhikkoa isolla murikalla, ja näin kuivalla kelillä ja kunnolliset kengät jalassa taivallettuna se taittui todella joutuisasti.
 

Tämä yö vietetään jossain random jokirannassa ja huomenna kun sataa, ajetaan alemmas kohti Vossia. Nyt korkkaan kalian ja pötkähdän Tom of Finland –lakanoiden väliin nukkumaan. Meillä on tosiaan omat peitot, tyynyt, lakanat sekä sijauspatja mukana. Paluuta muuhun ei ole.

<3: Mertta

P.S. Postaan lähes päivittäin Randolfin hippojen Instgram Storyyn kuvia ja videoita reissun päältä, joten jos Norja maistuu, suuntaa IG Storyyn!