Runo pikkujouluista

Vuoden p i s i n kuu

Lokan ja joulun välissä v a n u u

Kenenkään naama ei ilosta silloin loista

Elämästä hetkeksi mut poista

 

Vaan kun Jeesuksen ja Pukin kuu koittaa

On aika riemuita: pikkujoulukausi ovikelloa soittaa!

Kaiva kaapista oitis juhlanuttu

Elämä ei olekaan pelkkä ankea suttu!

 

Pikkujouluissa saa kimaltaa, puhella ja laulaa

Hypätä vaikka kaverin kaulaan*

Löpiä, puuroa ja juustoa riittää

Martaan hapattama sielu kernaasti kiittää

 

Edessä häämöttää jo päivät loman

10 tunnin yöunet huomassa vuoteen oman

Vedetään pikkujouluissa ekaan metroon saakka!

Lomalla on aikaa nukkua

Kuin vanha, väsynyt naakka

 

<3: Mertta

 
*Tarkista, että kaveri tahtoo kaulailla kanssasi.