Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Olen ollut lapsesta saakka kova lukemaan ja esiteininä innoistuin historiallisista romaaneista ja sitä kautta historian opiskelusta. Kahlasin läpi pinoittain kaikenlaisia sotakirjoja, kertomuksia suurmiehistä, tuntemattomien maiden valloituksista ja lähes poikkeuksetta miestaiteilijoiden absintinhuuruisesta elämästä fin de sièclen Pariisissa. Kunnes yläasteen alkuaikoina jostain käsiini tipahti jokin Kaari Utrion lukuisista romaaneista, ehkä Pirkkalan pyhät pihlajat. Luin Kaari Utriota uskomattomalla vimmalla, historian ja välillä harlekiinihenkisen romantiikan yhdistelmä upposi kuin kuuma veitsi voihin 13-vuotiaaseen Lauraan.

Kuva: Ilona Santaholma / Helsingin kaupunginmuseo / CC BY 4.0

En silloin muista edes miettineeni, miksi Utrion kirjat olivat minulle niin tärkeitä ja kiinnostavia, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se on selvää: niissä kerrotaan historiaa naisten näkökulmasta eikä keskitytä vain ukkojen sotaseikkailuihin. Ensimmäisestä maailmansodasta lukiessa oli vaikea miettiä, kuinka itse toimisin tuollaisissa tilanteissa, koska minunlaisiani ihmisiä, naisia, ei ollut niissä kertomuksissa. Korkeintaan naiset olivat kotilieden lämmin symboli, jokin puhdas mielikuva onnesta sotilaan mielessä, tai likainen huora bordellissa.

Muistan vieläkin minkälaisen vaikutuksen Kaari Utrion naisten, lasten ja perheen historiaa käsitellyt Eevan tyttäret teki minuun juurikin yläasteikäisenä. Se avasi edelleen silmiä sille, että historia on muutakin kuin suurmiesten kertomuksia. Että historia on myös tavallisten ihmisten kertomuksia ja sitä, miten ihan arkista elämää on eletty vuodesta toiseen.

Kuva: Ilona Santaholma / Helsingin kaupunginmuseo / CC BY 4.0

Esimerkin voima on uskomattoman suuri. Se, että ymmärtää historiaa, naiseuden historiaa, toiseuden historiaa, historiaa, joka kertoo muustakin kuin tuntemattomista sotilaista ja Raatteentiestä, on tärkeää ja pohjustaa tietä tulevaisuuteen. Kun saa lukea ja kuulla ja nähdä kertomuksia stereotypioiden ulkopuolelta, kun voi samastua sankariin, on helpompi uskoa omiinkin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa maailmaan ja saada aikaan suuria juttuja.

Siksi minä naistenpäivän kunniaksi osallistuin Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirjahankkeen joukkorahoituskampanjaan ja tilasin itselleni jo etukäteen valmiin kirjan. Haluan ehdottomasti, että jokainen lapsi voi lukea samastuttavia sankaritarinoita ja saada sen kokemuksen, että hänkin voi vaikuttaa. Tärkeää on, että nämä sankaritarinat ovat ihan kaikille. Sillä kaikkien tässä yhteiskunnassa toimivien on tärkeää ymmärtää, että sankarit eivät mahdu yhteen lokeroon.

<3: Laura

Kommentoi