Via ferrata – rakkautta kahdessa tonnissa
Kaksi päivää sitten klippasin itseni kiinni elämäni ensimmäiselle via ferratalle ja se oli rakkautta ensi kipuamisella! Via ferrata tai klettersteige on patikointireitti, jonka varrella pääsee myös kiipeämään kaltevaa tai pystysuoraa seinää varmistusvaijeriin kytkettynä.
Kokeilin kiipeilyä ensimmäisen kerran kuutisen vuotta sitten Turun Kiipeilypalatsilla. Boulderointi oli (ja on yhä) perseestä, mutta yläköysittelyyn jäin heti koukkuun! Olen aina ollut sunnuntaikiipeilijä. Jos tiedossa on kiipeilyreissu, metrejä kertyy enemmän, mutta väliin tulee kuukausienkin mittaisia taukoja. Olen käynyt lidiikurssin, mutta se touhu ei ole koskaan erityisemmin kiinnostanut. Se on välttämätön paha, jos mielii ulos kiipeilemään, mutta mieluiten varmistan kaveria ja kiipeän perässä hänen kiinnittämällään yläköydellä. Näköalahimon ja liidi-inhon takia via ferrata sopi mulle erinomaisesti! Kuten ukko asian ilmaisi: stressitöntä kiipeilyä minimaalisella säädöllä ja mielettömillä maisemilla.
Ferratalle voi periaatteessa suunnata kuka tahansa, mutta aiemmasta kiipeilykokemuksesta on hyötyä. Joidenkin lähtöpisteiden juurella on kiipeilykauppoja, joista voi vuokrata kaikki tarvittavat välineet. Jos et ole aiemmin kiivennyt eikä sinulla ole hajuakaan varmistuslaitteiden käytöstä, suosittelen lämpimästi kysymään ekalle reitille mukaan jotakuta konkaria.
Meillä oli omat kiipeilyvaljaat ja kypärät mukana, ja via ferrata -varmistimet ostimme matkan varrelta Saksasta, missä ne maksoivat 40 € per setti. Dolomiiteilla varmistimia näki jopa 150 € hintaan. Via ferrata -varmistimessa on kaksi joustavaa ”slingiä”, joiden kummankin päässä on karabiini. Slingit kiinnittyvät kolmanteen osaan joka laukeaa, jos sen varaan putoaa tarpeeksi kovaa. Jos varmistimen sinetti rikkoutuu pudotessa, varmistin joutaa roskiin. Via ferratalla voi käyttää kiipeilyköydestä solmittuja varmistimia, mutta tavalliset slingit eivät kelpaa.
Näkymä Col dei Bosin päältä kahden kilsan korkeudesta.
Via ferratalla edetään seuraavasti: kun tarjolla on kallioon pultattu vaijeri, kumpikin karabiini tulee klipata siihen kiinni. Karabiinit klipataan sitä mukaa uusiin vaijereihin, kun niitä tulee vastaan. Kahden karabiinin ansiosta kiipeilijä on aina kiinni vaijerissa, myös vaihtaessaan vaijerista toiseen.
Meillä oli käytössä Klettersteige-appi, jonka avulla kartoitimme tarjontaa. Appiin rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä siihen ferratoja ja niiden tietoja. Suurin osa apin reiteistä sisälsi (saksankieliset) lähestymisohjeet, reitin pituuden, korkeuserot, vaikeusasteen ja aika-arvion. Kielimuuri sekä aika-arviot tuottivat eniten päänvaivaa, sillä ilmeisesti osassa reiteistä aika-arvio tarkoitti ainoastaan vaijerikiipeilyyn kuluvaa aikaa, kun taas osassa aika-arvio sisälsi myös lähestymiseen ja poistumiseen kuluvan ajan. Apissa on vielä kehittämisen varaa, mutta siitä saa osviittaa mitä läheltä löytyy.
Käsitykseni mukaan aloitin via ferrata -urani parhaimpien kukkuloiden päältä Dolomiiteilta. Löytyykö siltä puolen ruutuja ferratasuosituksia?
<3: Mertta