Life is sweet – then (again), I’m diabetic

Kirjoittelinkin tossa aikaisemmin Abbottin Libre-sensorista, joka seurailee verensokereita ihon alta käsin. Nyt on taas sama homma tulossa ja odottelen kokemusta taas innolla ja toisaalta pitkäaikaissokeriani (HbA1c) kauhulla. Infektiokierteen vuoksi sokerit ovat taas olleet sekaisin.

 

Diabeteksesta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn ja ikävä juttuhan se onkin valtion kassan ja ihmisen terveyden puolesta. Elintapojen upgreidaamisella pystyy jonkin verran vaikuttamaan iskeekö 2 tyypin diabetes ja varsinkin siihen tarvitseeko siirtyä insuliinihoitoon vai pärjääkö tableteilla. 1 tyypin diabetesta sen sijaan ei pysty ehkäisemään, tai ainakaan nykyään ei vielä varmuudella tiedetä mistä koko sairaus edes johtuu. 1 tyypin diabeetikko kuolee noin kolmessa päivässä ilman insuliinia. Aika hurja ajatus ja ei ole kyllä mukava tapa lähteä tästä maailmasta. Happomyrkytys (ketoasidoosi) not cool.

 

Matkalle mennessä tarkistan aina kolmeen kertaan että onhan insuliinit varmasti mukana. Reseptillä niitä kun saa Kela-korvauksella vain tietyn verran kerralla. Jos itse kustantaisi insuliinit, se tulisi maksamaan kertaluontoisesti lähes noin 200 euroa ainakin mulla. Onneksi asutaan Suomessa, kun täällä ykköset saa täyskorvauksen insuliineista. Se on sitten oopsy daisy, jos huomaa insuliiniunohduksen käyneen. Tulee sadattelua varsinkin muilta ihmisiltä kuinka sä voit unohtaa noin tärkeän asian. Niin, olen diabeetikko, mutta sairaus ei pyöri päässäni koko ajan, vaan niinä hetkinä, kun tarvitsee tarkistaa verensokeri tai pistää insuliinia. Tai syödä.

 

Tässä postauksessa haluan kuitenkin keskittyä diabeteksen hyviin puoliin. Mitä 22 vuotta vierelläni kulkenut diabetes on opettanut minulle ja miksi elämä on makeaa sen kanssa.

 

1. En ikinä juo itseäni kaatokänniin

Niin, vaikka punkku ja kupliva maistuu, en ole IKINÄ juonut niin paljon, että unohtaisin miten kotiin mennään tai en osaisi kävellä (lukuun ottamatta kertaa, kun join ekan kerran absinttia. Heräsin sängystä korkkarit jalassani. Siitäkin opittiin.). Nykyään tulee muutenkin juotua hyvin vähän. Siidereitä, jossa on paljon sokeria, en juo ollenkaan. Punkussa ei ole hiilareita yhtään, mutta verensokeri saattaa sen vuoksi silti tehdä käyräilmiön eli ensin nousta ja sitten laskea.

 

2) Suunnittelen elämääni jonkin verran

Don’t make plans. Plans never work out anyway, moni sanoo, mutta pakko sanoa, että elämä on vähän helpompaa, kun osaa ennakoida ja vähän miettii mitä jatkossa. On myös tullut opittua osittain diabeteksen vuoksi, että on pakko oppia relaamaan ja elää stressittömämpää elämää.

 

3) Pyrin syömään suositusten mukaisesti ja liikkumaan

Välimeren ruokavalio on nyt tänä vuonna se juttu, mihin tähtään. Ja kasvisruokien huomattava lisääminen. Uskon, että muutenkin huolehtisin terveydestäni, mutta erityisesti diabeteksen vuoksi terveys on numero 1 elämässäni. Tai ainakin sen pitäisi olla ja tästäkös oikeasti ihana diabeteslääkärini muistaa muistutella.

4) Olen ihmisten mielestä kiinnostava, tietoisuus lisääntyy

Ihmisiä aina kiinnostaa diabetestarinani- miten missä milloin diabetes puhkesi. Erityisesti kollegoita luonnollisesti kiinnostavat nämä Libre-sensorointi-jutut ja hauskat tarinat, joita mulla on ollut diabeteksen vuoksi. Kerron niistä aina mielelläni. Vain kaksi kertaa olen huomannut ihmisen menevän diabetes-uutisesta lukkoon. Toista tyyppiä deittailin ja toinen oli viikonlopun ajan meistä ryhmäläisistä vastuussa.

5) Ykköstyyppiläisten elämänmyönteisyys

Toki kakkosetkin saattavat olla elämästä kiinnostuneita ja elämäänsä tyytyväisiä, mutta erityisesti ykkösten kohdalla olen huomannut sen, että monilla on asenne ‘Elämässä tulee yllätyksiä ja se on ihan fine. Näillä mennään.’. Elämä on kivaa. Karkeasti sanottuna itsestään ‘väkisin’ huolehtiminen luo elämälle raamit ja saa voimaan paremmin.

 

Välillä toki tulee hetkiä kun katkeroidun ja mietin miksi minä. Positiiviset jutut varmaan väkisin väännetyiltä jutuilta, mutta olen oikeasti tätä mieltä. :)

 

Ihanaa viikonloppua kaikille! Onkos sulla kokemuksia diabeteksesta? Kiinnostaako teitä mun diabetestarinat?

 

Lyriikkaotsikko:: Skyclad –Just What Nobody Wanted

 

 

Yup, I’m type 1 diabetic (diabetes mellitus). But that’s fine because of it I have Hakuna matata way of seeing things and life.

 

 

Pic: Pixabay