Mitä jos pitää toisen tavaroita typerinä?

Kevättä rinnassa. Tulee semmoinen olo, että kodin olisi aika kokea jonkinlaista detoxingia. Tällä hetkellä kämppä tuntuu liian pieneltä, sillä meillä on liikaa tavaraa. Englannin sana ”cluttered” voisi olla oikea sana tälle kaaokselle. Huvittaisi pistää pihaan (jos se meidän pihalla olisi mahdollista) pihakirppis, jossa myytäisiin pois kaikenlaista isompaa ja pienempää kodin rompetta.

Ongelmana vain on, että lähinnä haluaisin luopua T:n tavaroista. En ole itsekään mikään Norrebro Summers-sisustaja, kodillamme ei muun muassa ole mitään tiettyä värimaailmaa. Olen kuitenkin sentään vähän miettinyt minkälaisen kodin haluan, kun olen ostanut huonekaluja. T sen sijaan on ottanut mitä on saanut. T:n kirjahylly on niin heppoinen, että näyttää siltä kuin se pysyisi juuri ja juuri pystyssä. Lisäksi T:llä on mielestäni aivan tarpeettomia tavaroita, kuten rikkinäinen nunchaku ja häistä joskus vuosia sitten nappaama kirkuvanpunainen sukkanauha, mikä pyörii välillä milloin missäkin. Kuten Himymin Lily ja Robin sanovat vitsikkäästi Tedille, ”You need to learn that all of your stuff is stupid”.

Samalla tunnen itseni kuitenkin täydellisen turhamaiseksi mäkättäväksi kanaksi, kun ajattelen näin. First world problems indeed. En halua, että T joutuu asumaan vain minunnäköisessäni asunnossa, josta hänen identiteettinsä rippeet ovat kadonneet. Samalla kuitenkin kaipaan avaruutta ja järkeä kotiimme. Tasapuolisuuden nimissä ehkä teen niin, että kysyn T:ltä mitkä minun tavarani ovat hänen mielestään typeriä ja luovun niistä ja T luopuu, mistä luopuu. Eli ei todennäköisesti mistään. 

Onko teidän ukkeleilla typeriä tavaroita? Mitä te tekisitte minun sijassani? 

Kuten sanoin, milloin missäkin.