Pienenä luulin…
… että vanhempien luota lähdetään tasan 18-vuotiaana etsimään kumppania. Naisen ainoana tehtävänä on löytää aviomies. Kaikki omaisuus pakataan kepin päähän sidottuun pussukkaan ja matkaan lähdetään kävellen. Äiti heiluttaa nenäliinaa hyvästiksi, isä ei katso ikkunasta, vaan soittaa haitaria. Mistä lie tämmöinen käsitys on tullut päähän.
… että näyttelijät eivät käy vessassa. Eihän tv-sarjoissakaan tai elokuvissa näytetä vessareissuja.
… että laulajilla ei ole kotia ollenkaan, vaan he asuvat keikkabussissa. Suurin lapsuuden haaveammattini oli olla laulaja.
… että kaikki ihmiset kuolevat 100-vuotiaina vanhuuteen. Heidän silmänsä ovat automaattisesti kiinni ja kroppa T-asennossa. Joku löytää aina ruumiin, kukaan ei ole läsnä kuollessa. Kaikki kuolevat lattialle/maahan.
… Että Kaksi lensi yli käenpesän-biisissä lauletaan ”Oli poneja kai sekä heppoja nain” (Oikeat sanat: ’Oli Bonnie ja Clyde sekä Jekyl ja Hyde’).
… että olen Sotkan räppimainokselta (tai mikä lie) turvassa, kun menen omaan huoneeseen, puen prinsessamekkoni ja laitan valot kiinni. Itse asiassa tämä toimi.
…. että ne, jotka eivät tee fyysistä työtä (esimerkiksi suunnittelijat), tekevät ’henkistä työtä’.
Kouluikäisenä luulin, että sekakäyttö tarkoittaa sitä, jos silloin tällöin juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Meillä oli päihdevalistuspäivä. Mietteliäänä sanoin joskus opettajalle, että isäni on sekakäyttäjä. 😀
Kerran yritin lähettää Jumalalle isäinpäivänä kirjeen vappuilmapallolla. Olin laittanut kirjeeseen tarrakuvani ja myös veljeni kuvan, että the Big Guy tietää keneltä kirje on ja kenestä puhun, kun puhun veljestäni. Kirje alkoi sanoin: ”Tiedän, että voi olla outoa saada kirje tätä kautta, mutta olethan sinäkin Isäni.” Aikuisista tämä oli erittäin söpöä. Vuosia myöhemmin kuulin lestadiolaiselta yläasteen opettajaltamme fysiikan tunnilla, että hän oli lukenut lehtijutun, jossa joku kirkon työntekijä kertoi löytäneensä metsästä puun oksien välistä ilmapallon ja kirjeen lapselta Jumalalle. Tämä oli kuulemma ollut merkittävä juttu kirjeen löytäjän elämässä, sillä hän viimein sai kokea lapsen uskon. Ja tämä on true story.
Yritin kerran lentää ison kivenmurikan päältä sateenvarjon kanssa, koska Maija Poppanenkin pystyy siihen. Kun en onnistunut ja tajusin, että eivät ihmiset osaa lentää, sanoin ääneen: ”Pystyn kaikkeen muuhun, paitsi lentämään”. Joskus edelleenkin hoen tätä mielessäni, kun usko omiin kykyihin on vähissä.
Olin pienenä rakastunut Pinokkion keijuun ja Aladdinin Jasmineen ’sillä tavalla’. Pohdin öisin valvoessani että olenko tästä syystä lesbo ja yritin ihastua väkisin Aladdiniin ja Tarzaniin.
… että ilotyttö tarkoittaa eloveenatyttöä, joka aina hymyilee.
… että kiittäessä on ihan ok sanoa ”Kiitos siitos”.
Olisi kiva kuulla mitäs uskomuksia teillä on ollut pienenä? 🙂
Kuva: Pixabay