Everything is embarrassing

a Milla.jpg

 

Maybe if you let me be your lover

Maybe if you tried then I would not bother… lauleskelee eteerisen seksikäs Sky Ferreira. Tämä biisi soi mulla nykyään aika usein päässä. 

Laulun nimestä tuli mieleen taas hetkiä, jotka haluaisi pyyhkiä elämänsä kasetilta. Nää mitä tässä jaan kuitenkin nykyisin pikemminkin naurattaa. Random järjestyksessä tottakai.

 Työpaikka/2016

Kun en tajunnut ensihoitajan iskevän minua. Minua pyydettiin laittamaan potilastietokaavakkeeseen oma nimi ja puhelinnumero, vaikka näin ei yleensä tehdä. Kun kysyin miksi, ensihoitaja sanoi arvoituksellisesti ”Siihen saatetaan soittaa myöhemmin tänään illalla.”

Ammatillisesti nyökkäsin ja kirjoitin numeroni, enskari repäisi sen mukaansa kuten kuuluukin ja katsoi minua kummallisesti. Eipä ikinä soittanut, mutta sainpa kuulla tästä työkavereilta jälkeenpäin. En tiedä kummalle tämä oli nolompaa, sille jota isketään ja ei tajua sitä vai sille, joka flirttailee niin blondille tyypille, että tämä ei edes tajua sitä.

Koti Seinäjoella/ 8-vuotiaana

Kun päätin antaa pikkuveljelleni synttärielämyksen. Esiinnyin hänen 6-vuotissynttäreillään kahden hulahula-vanteen kanssa. Taitoni oli, että osasin ottaa vaatteet pois samalla kun pyöritin vanteita. Olin harjoitellut tätä yksinäni paljon ja olin oikeasti aika hyvä. Onneksi siihen vaatteiden tiputtamiseen ei ihan päästy, kun E ”pilasi” ohjelmanumeroni antamalla toisen vanteen minulle niin että se osui pyörittämääni hulavanteeseen ja molemmat kolahtivat lattialle. Läpsäisin 6-vuotiasta avustajaani vanteella ja huusin idioooottiiii, jonka jälkeen juoksin dramaattisesti paikalta pois. Kaikki on tallennettuna videonauhalla, joita vanhemmat ovat myöhemmin tykänneet esitellä potentiaalisille poikaystäville.

Ala-aste/ Jokin kevät 

Minua pienenä haukuttiin laudaksi. Taisin olla taas 8-vuotias kun kysyin isältäni mitä kiusaajille kannattaa sanoa takaisin. Isäni huumoriveikkona sanoi, että älä ainakaan sano niille että lautaa on hyvä höylätä. Tuon on pakko tarkoittaa jotain pahaa, ajattelin. Ja niinhän minä siis tein, annoin kiusaajille kunnon näpäytyksen sillä kommentilla, jota ei saanut sanoa. Eipä kiusaajat heitelleet lautakommentteja enää tämän jälkeen, mutta opettaja otti minut valvovan silmänsä alle. Pian kirjoiteltiin jatkoja lauseille, joissa luki mm. ”Kotini on…” ”Perheessä me tykkäämme…” ”Isäni on…” ”Opettaja on mielestäni…” 😀 

2016/ Freetime

Hiphei, oli pakko laittaa yksi nolo karaokemuisto, vaikka näitä on useita. Menin ylpeästi hiprakkaisena esittämään karaokeen Eminemin Lose Yourselfin. Onneksi tätä ei taltioitu, koska syljin Timen karaoken mikkiin kirjaimellisesti enemmän kuin varmaan kukaan ikinä. Ja kuulijoita oli luonnollisesti myös enemmän kuin lauluesityksilläni koskaan. Harmikseni en kuitenkaan täydellisen jäätynyt lavalle, kuten Eminem 8Milessa.  

2005/ Seinäjoen uimahallin sali, minä ja hän kahdestaan

Kun näin salilla maailman kauneimman miehen ja vahingossa pieraisin äänekkäästi hänen vieressään vatsoja tehdessä. Tämä ei sinänsä noloa, mutta olin vasta 16 ja kaunis mies rupesi nauramaan tälle hersyvästi. Tämän jälkeen jokaikinen kerta kun en saanut vastakaikua rakkaudenosoituksilleni, johtui mielestäni siitä, että miehet pitävät minua jotenkin ällöttävänä. Onneksi viimein sain vertaistukea Sinkkuelämää-sarjan Carrielta, jonka pieru ei kylläkään ollut mitään minun omaani verrattuna. 

 

Nykyään en pidä juuri mitään nolona, harva juttu nostattaa oikeasti punan poskille. Ymmärrän kyllä kuitenkin nuoruuden tuskan, kun kaikki mitä teki, tuntui mokilta, jotka painavat harteita lysyyn. Katsettaan ei mielestäni kannattanut käytävällä kohdistaa keneenkään, että vahingossakaan kukaan ei kiinnittänyt huomiota. Yritin niin paljon sopia joukkoon, että oikeasti olin tehnyt itsestäni melkein näkymättömän. Sanoisin Millalle, joka pelkää olevansa nolo, seuraavat sanat: Sulla on koko elämäsi aikaa mokata paljon pahemmin, paljon isommissa asioissa. Älä siis huoli. 

 

And here comes this post’s LiveLaughLove-part: If everything is embarrassing, then we’re all embarrassed together.

 

Lyric title: Sky Ferreira- Everything is embarrassing

 

 

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Höpsöä

Life is sweet – then (again), I’m diabetic

Kirjoittelinkin tossa aikaisemmin Abbottin Libre-sensorista, joka seurailee verensokereita ihon alta käsin. Nyt on taas sama homma tulossa ja odottelen kokemusta taas innolla ja toisaalta pitkäaikaissokeriani (HbA1c) kauhulla. Infektiokierteen vuoksi sokerit ovat taas olleet sekaisin.

 

Diabeteksesta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn ja ikävä juttuhan se onkin valtion kassan ja ihmisen terveyden puolesta. Elintapojen upgreidaamisella pystyy jonkin verran vaikuttamaan iskeekö 2 tyypin diabetes ja varsinkin siihen tarvitseeko siirtyä insuliinihoitoon vai pärjääkö tableteilla. 1 tyypin diabetesta sen sijaan ei pysty ehkäisemään, tai ainakaan nykyään ei vielä varmuudella tiedetä mistä koko sairaus edes johtuu. 1 tyypin diabeetikko kuolee noin kolmessa päivässä ilman insuliinia. Aika hurja ajatus ja ei ole kyllä mukava tapa lähteä tästä maailmasta. Happomyrkytys (ketoasidoosi) not cool.

 

Matkalle mennessä tarkistan aina kolmeen kertaan että onhan insuliinit varmasti mukana. Reseptillä niitä kun saa Kela-korvauksella vain tietyn verran kerralla. Jos itse kustantaisi insuliinit, se tulisi maksamaan kertaluontoisesti lähes noin 200 euroa ainakin mulla. Onneksi asutaan Suomessa, kun täällä ykköset saa täyskorvauksen insuliineista. Se on sitten oopsy daisy, jos huomaa insuliiniunohduksen käyneen. Tulee sadattelua varsinkin muilta ihmisiltä kuinka sä voit unohtaa noin tärkeän asian. Niin, olen diabeetikko, mutta sairaus ei pyöri päässäni koko ajan, vaan niinä hetkinä, kun tarvitsee tarkistaa verensokeri tai pistää insuliinia. Tai syödä.

 

Tässä postauksessa haluan kuitenkin keskittyä diabeteksen hyviin puoliin. Mitä 22 vuotta vierelläni kulkenut diabetes on opettanut minulle ja miksi elämä on makeaa sen kanssa.

 

1. En ikinä juo itseäni kaatokänniin

Niin, vaikka punkku ja kupliva maistuu, en ole IKINÄ juonut niin paljon, että unohtaisin miten kotiin mennään tai en osaisi kävellä (lukuun ottamatta kertaa, kun join ekan kerran absinttia. Heräsin sängystä korkkarit jalassani. Siitäkin opittiin.). Nykyään tulee muutenkin juotua hyvin vähän. Siidereitä, jossa on paljon sokeria, en juo ollenkaan. Punkussa ei ole hiilareita yhtään, mutta verensokeri saattaa sen vuoksi silti tehdä käyräilmiön eli ensin nousta ja sitten laskea.

 

2) Suunnittelen elämääni jonkin verran

Don’t make plans. Plans never work out anyway, moni sanoo, mutta pakko sanoa, että elämä on vähän helpompaa, kun osaa ennakoida ja vähän miettii mitä jatkossa. On myös tullut opittua osittain diabeteksen vuoksi, että on pakko oppia relaamaan ja elää stressittömämpää elämää.

 

3) Pyrin syömään suositusten mukaisesti ja liikkumaan

Välimeren ruokavalio on nyt tänä vuonna se juttu, mihin tähtään. Ja kasvisruokien huomattava lisääminen. Uskon, että muutenkin huolehtisin terveydestäni, mutta erityisesti diabeteksen vuoksi terveys on numero 1 elämässäni. Tai ainakin sen pitäisi olla ja tästäkös oikeasti ihana diabeteslääkärini muistaa muistutella.

4) Olen ihmisten mielestä kiinnostava, tietoisuus lisääntyy

Ihmisiä aina kiinnostaa diabetestarinani- miten missä milloin diabetes puhkesi. Erityisesti kollegoita luonnollisesti kiinnostavat nämä Libre-sensorointi-jutut ja hauskat tarinat, joita mulla on ollut diabeteksen vuoksi. Kerron niistä aina mielelläni. Vain kaksi kertaa olen huomannut ihmisen menevän diabetes-uutisesta lukkoon. Toista tyyppiä deittailin ja toinen oli viikonlopun ajan meistä ryhmäläisistä vastuussa.

5) Ykköstyyppiläisten elämänmyönteisyys

Toki kakkosetkin saattavat olla elämästä kiinnostuneita ja elämäänsä tyytyväisiä, mutta erityisesti ykkösten kohdalla olen huomannut sen, että monilla on asenne ‘Elämässä tulee yllätyksiä ja se on ihan fine. Näillä mennään.’. Elämä on kivaa. Karkeasti sanottuna itsestään ‘väkisin’ huolehtiminen luo elämälle raamit ja saa voimaan paremmin.

 

Välillä toki tulee hetkiä kun katkeroidun ja mietin miksi minä. Positiiviset jutut varmaan väkisin väännetyiltä jutuilta, mutta olen oikeasti tätä mieltä. 🙂

 

Ihanaa viikonloppua kaikille! Onkos sulla kokemuksia diabeteksesta? Kiinnostaako teitä mun diabetestarinat?

 

Lyriikkaotsikko:: Skyclad –Just What Nobody Wanted

 

 

Yup, I’m type 1 diabetic (diabetes mellitus). But that’s fine because of it I have Hakuna matata way of seeing things and life.

 

 

vegetable-621782_960_720.jpg

Pic: Pixabay  

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Terveys