Helmililjoista puutarhamultiin

En kestä miten hyvältä tuoksuu helmililjat. Kaiken lisäksi ne on niin kauniita ja jotenkin niin ujoja. Näistä jos mistä pääsee alkavan kesän tuulelle; vaikka taivaalta sataisikin lumiräntää näin huhtikuussa. Ostan näitä yleensä pääsiäiseksi ja aina mietin, että miksi en osta useimmin. 

Kevät on sellaista aikaa, että tällainen pieni ihminen on aivan pyörryksissä. Nyt varsinkin, kun työnantaja antoi kuin taivaan lahjana tällaisen  4 kuukauden mahdollisuuden möyriä täällä kotikulmilla kaikessa rauhassa. Voin uskoa, että elokuussa töin tuskin tiedän, että minne päin pitää lähteä, kun työt kutsuu. Talvella tämä ”lahja” olisikin ollut hieman ehkä toisenlainen, mutta kesää kohti mentäessä näen tämän kyllä itselleni loistavaksi tilaisuudeksi elää ilman aikatauluja….

On myöskin kummallista, että tähän aikaan vuodesta alkavat pöydät täyttyä kirjoista, joilla ne täyttyy aina joka kevät. Puutarhakirjoja!!! Näitä on saatu ja ostettu ja on näitä kyllä luettu. Ja joka kevät näitä luetaan uudestaan. Lisäksi kestovalikoimiin kuuluu Maalla-lehti; en tässä mainosta mitään, mutta voin kyllä sanoa, että tänne maaseudulle tämä lehti on ihan ykkönen.

Mitä enemmän tulee luettua näitä kirjoja; sitä enemmän tulee ideoita, joista jo kerroin aiemmin. No yksi idea, jota joka kesä meillä jalostetaan on nämä trendikkäästi kutsutut lavakaulukset. Täällä Rantavaarassa ne on kasvilaatikoita 🙂 Tälle kesällä tuli taas vaihdettua niiden paikkaa ja lisäksi puhuin ääneen siitä, että olisi kiva, että nämä olisi myös vähän korkeampia. Ja simsalabim… Pääsiäisenä oli työn alla yksi kappale tällaisia…. (ja taustalla pieni kuvakulma hermokeskusta, jossa rakentuu kaikki mitä rakennettavissa on.)

Tietysti olin itse apupoika-anterona antamassa lautoja ja siirtämässä ja työntämässä; omasta mielestäni olin isoksi avuksi 🙂

Ja onhan minulla sitten viiskymppislahjaksi saatuna kasvihuone, joka on nyt täydessä myllerryksessä, kun 3-4 vuoden välein pitää kaikki mullat vaihtaa. Ja sen aika on nyt! Siinäpä hyvä aihe johonkin seuraavista postauksista.

Lopuksi kaiken kertova kuva Vihtorista, joka kerta kaikkiaan ei jaksa tätä joka keväistä puutarhahössötystä katsella saati sitten kuunnella :):) Pipsa